Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) käynnistää työkyvyttömyyttä ehkäisevän mallin kehittämisen.
– Työuramme kestävät nykyään keskimäärin 32 vuotta. Tämä on hyvä saavutus sinänsä, mutta valitettavasti se ei riitä. Esimerkiksi työeläkejärjestelmän täysi eläke rakennettiin aikanaan 40 vuoden työura-ajatuksella, ministeri Risikko muistutti keskiviikkona Helsingissä Keva-päivillä.
Työurien pidentämistä tavoitellaan, koska sen uskotaan olevan toimivimpia keinoja parantaa julkisen talouden tasapainoa. Se parantaisi työllisyyttä, laajentaisi veropohjaa, alentaisi julkisia etuusmenoja ja pienentäisi eläkemaksujen nousupainetta.
Ennakkoluulottomuutta tarvitaan
– Työkyvyttömyyden torjuntaan eivät vanhat konstit enää riitä, Risikko sanoi.
– Kutsun muutaman työterveyden, työhyvinvoinnin ja sosiaalivakuutuksen konkarin rakentamaan mallia jo ensi syksyn aikana.
Risikon mukaan työurien loppupää on korostunut keskustelussa liikaa työurien pidentämisestä. Hänestä myös työuran alusta ja keskeltä löytyy paikkoja, joissa venyttää uraa.
Kysytään, mitä tapahtui
Suomalaisista menettää työkykynsä ja päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain yli 25 000 ihmistä. Heidän keski-ikänsä on 52 vuotta.
Ministeri totesi, että työkyvyttömyyden syistä on valtavasti tietoa ja tilastoja. Hän kaipasi kuitenkin toisenlaista tietoa.
– Meidän on kysyttävä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiltä ihmisiltä itseltään, miten tilanne olisi voitu välttää. Samoin meidän on löydettävä ne asiat, jotka ovat mahdollistaneet työssä jatkamisen silloinkin, kun ihmisen työkyky on ollut uhattuna tai jo laskenut, hän sanoi.
Risikko uskoo, että ilman raja-aitojen ylittämistä tuloksia ei tule. Syksyllä kehitettävän mallin vieminen käytäntöön edellyttää hänen mukaansa työpaikkojen, työterveyshuollon ja sosiaalivakuutuksen keinojen ennakkoluulotonta yhdistämistä.







