Tavallinen suomalainen elää elämänsä olematta koskaan tekemisissä Helsingin pörssin kanssa. Vieras paikka se on myös suurimmalle osalle suomalaisia yrityksiä. Eivät niiden omistajat ja toimitusjohtajat rahoitusta etsiessään saapastele pörssisaliin, pankkiin ne menevät. Mihin tätä amerikkalaisten omistamaa osakkeiden osto- ja myyntiliikettä sitten oikein tarvitaan?
– Euroopassa ja varsinkin Suomessa yritysten rahoitus on pankkikeskeisempää kuin Yhdysvalloissa. Paha meidät kuitenkin perii, jollei suomalaisille yhtiöille hoideta rahoitusta muualtakin kuin pankkien taseista, ennusti Sammon ja Elisan hallituksiin kuuluva hallitusammattilainen Eira Palin-Lehtinen.
Raha on kapitalisten talousjärjestelmän tärkein voiteluaine, jota ilman ei moderni länsimainen kansakunta yrityksineen pyöri. Näin ollen yritysten rahoitus- ja pääomantarve on pakko jollakin tavalla hoitaa. Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen puhuikin talouden huoltovarmuudesta, jonka merkitys korostuu kriisitilanteissa. Sellainen Suomessa koettiin 1990-luvun alussa.
– Tarvitsemme kansallisia rahoitusmarkkinoita, että pääsemme hankalien aikojen läpi. Tämä olisi poliitikkojenkin näkökulmasta sen verran kauaskantoinen asia, joka pitäisi ehdottomasti hoitaa. Eikä kaikkien yritysten tarvitse pörssiin mennä.
Puttonen osallistui SuomiAreenan tilaisuuteen, jossa pohdittiin pörssin tarpeellisuutta Suomessa.
Kasvaminen on kallista
Porilainen leikkuupuimureita valmistava Sampo-Rosenlew Oy ei ole listautunut Helsingin pörssiin, vaikka sen rahan tarve suuri onkin. Liiketoiminnan kasvattaminen ja toiminnan laajentaminen Intiaan ja Kiinaan tulee todella kalliiksi ja jostakin yhtiön on rahaa saatava.
– Tähän asti olemme pelanneet pankkien kanssa, mutta kasvava rahan tarve pakottaa miettimään muitakin keinoja. Me pohdimme, että hoidammeko asian amerikkalaisen pörssiyhtiön kanssa, kertoi Sampo-Rosenlewin toimitusjohtaja Jali Prihti puimuritehtaan rahoitussuunnitelmista.
NASDAQ OMX Helsingin toimitusjohtaja Lauri Rosendahlin mukaan suomalaisyrityksillä on vielä kasvuhaluja, mutta niiden riskinottohaluja ei voi kehua. Se näkyy myös tilastoista. Tukholman pörssiin listautui viime vuonna 29 uutta yritystä, Suomessa saldo oli pyöreä nolla.
Puttosen mielestä vielä suurempi ongelma on sijoittajapuolella. Pankkitileillä makaa 80 miljardia euroa lähes nollakorolla. Nämä rahat pitäisi saada kiireesti mukaan sijoitustoimintaan kasvattamaan kansallista varallisuutta. Paljon rahaa on kiinni myös eläkejärjestelmissä, joiden rahojen sijoittamisesta päättää yhä pienempi joukko.
– Kohta olemme tilanteessa, jossa meillä on vain yksi suuri sijoittaja. Kun tällä polulla riittävän pitkään edetään, meiltä häviävät kansalliset rahoitusmarkkinat. Ja pörssi siinä sivussa, Puttonen pelotteli.