Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö muistuttaa, että ikäihmisten laitos- ja muun hoidon välillä ei ole sellaista ristiriitaa, jota viimeaikaisessa keskustelussa henkilöstömitoituksesta on pyritty lietsomaan.
– Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta koskevaa normia vanhuspalvelulakiin on vastustettu väittämällä sen johtavan laitospainotteisuuteen, Kivistö sanoi tiistaina Kiuruvedellä paikallisen eläkeläisyhdistyksen 50-vuotisjuhlassa.
– Vaikka ympärivuorokautiseen hoitoon taattaisiin kunnolliset henkilöstöresurssit, ei se vielä lisää laitoksiin yhtään ainoata hoitopaikkaa.
Kukaan näistä vanhuksista ei hakeudu ympärivuorokautiseen hoitoon ilkeyttään.
Kivistö vaatii, että koko vanhusten palveluketju tavallisista sosiaali- ja terveyspalveluista koti- ja omaishoitoon, palveluasumiseen ja ympärivuorokautiseen hoitoon saatetaan toimivaksi.
Ei ilkeyttään
Sen sijaan, että vanhuksia laitettaisiin laitoksiin kiihtyvään tahtiin, ongelma on Kivistön mukaan useimmiten päinvastainen: toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä aivan liian pitkään.
– Kukaan näistä vanhuksista ei hakeudu ympärivuorokautiseen hoitoon ilkeyttään tai suosiakseen ”ideologisista syistä” laitospainotteisuutta vaan todellisen, lääkärien toteaman hoidon tarpeen vuoksi, Kivistö sanoi.
– Tilanteissa, joissa ikäihmisen ympärivuorokautinen valvonta ja huolenpito on todettu välttämättömäksi, saattaa kotihoidon idealisoiminen merkitä käytännössä hoitoa tarvitsevan jättämistä oman onnensa nojaan suurimmaksi osaksi vuorokautta.
Kuusi prosenttia laitoksissa
Kivistö muistutti, että Suomen vanhustenhoito ei ole erityisen laitospainotteista. Vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetaan noin kuusi prosenttia yli 75 vuotiaista. Ruotsissa osuus on suunnilleen sama, Tanskassa vähän yli 8 prosenttia, Islannissa yli 9 prosenttia ja Norjassa lähes 12 prosenttia. Suomessa osuus on 1990-luvun puolivälistä osapuilleen puolittunut.
– Samalla kuitenkin myös säännöllistä kotihoitoa saavien ja tavallisen palveluasumisen piirissä olevien osuus on laskenut. Ainoa kasvava palvelumuoto on ollut tuettu palveluasuminen, Kivistö sanoi.
Voimassa olevassa vanhustenhoidon laatusuosituksessa asetetaan tavoitteeksi laitoshoitoa saavien osuuden laskeminen kolmeen prosenttiin. Se tarkoittaisi määrän puolittamista uudelleen.
– Pahaa pelkään, että hoitajakiintiöiden vastustuksen ja laitoshoidon arvostelun takana ovat yksinkertaisesti eurot. Näillä toimenpiteillä laskettiin savutettavan noin 49 miljoonan euron säästöt, Kivistö arvioi.
Palveluja omaishoitajille
Kivistö tähdensi, että vanhustenhoidosta keskusteltaessa on muistettava omais- ja läheishoitajien asema. Suurin osa yli 200 000 omais- ja läheishoitajasta on itsekin ikäihmisiä, ja heistä valtaosa tekee työtään ilman taloudellista ja muina palveluina annettavaa tukea.
– Heille tulisi taata riittävät ja yhdenmukaiset palvelut ja taloudelliset tuet koko maassa KELAn toimesta eikä taloudellisen tuen merkitystä saa vähentää verottamalla ainakin nykyisellään kovin vaatimatonta tukea, Kivistö vaati.
Vasemmistoliittoa edustava Kivistö on entinen kansanedustaja, ministeri, presidenttiehdokas ja Keski-Suomen läänin maaherra.
lehti 