KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kiitos elämäni ensimmäisestä rauhannobelista!

Usko, toivo ja rakkaus – ja korkein niistä on euro.

Usko, toivo ja rakkaus – ja korkein niistä on euro. Kuva: Lehtikuva/ GEORGES GOBET

Rauhantekijänä on helppo hymyillä.

Arto Huovinen
12.10.2012 13.15

Euroopan unionin kansalaisena minäkin olen nyt Nobelin rauhanpalkinnon saaja, ensimmäistä kertaa elämässäni. Jos palkinnon ajatellaan kuuluvan tasan kaikille meille EU-kansalaisille, minun osuuteni siitä on hiukan alle puolesmiljardisosa. Arvio EU:n tämänhetkisestä väkiluvusta on 503 492 041.

Palkintosumma on 10 miljoonaa Ruotsin kruunua. Euroissa se on torstaisen keskikurssin mukaan 1,15437 miljoonaa. Minun osuuteni palkinnosta on siis hieman alle 0,23 senttiä. Lupaan lahjoittaa sen Kreikan tukemiseen.

Tavallaan olen saanut rauhannobelin jo kerran aikaisemminkin, vuonna 2001. Silloin palkinnon saivat YK ja sen pääsihteeri Kofi Annan.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kasvoiko keväällä sodanuhka Ranskan ja Saksan välillä?

En nyt kuitenkaan laskenut tuota varsinaisesti omaksi ansiokseni, koska kuulun YK:hon vain Suomen valtion kautta. Passissani ei ole merkintää YK:n jäsenyydestä, EU-kansalaisuudesta kylläkin. Lisäksi YK-palkinto jakautuu vielä useamman ihmisen kesken kuin EU-palkinto, varsinkin jos ajatellaan, että puolet meni Annanille ja vain loppupuoli jäi jaettavaksi meille muille.

Ranskan ja Saksan sodanuhka

En viitsi lukea Norjan Nobel-komitean perusteluja EU:n palkitsemisesta. Voin arvata ne muutenkin. EU on jo itsessään suuri rauhanprojekti. Hiili- ja teräsyhteisöstä lähtien se mursi vuosisataisen vihan jakolinjan Ranskan ja Saksan välillä. Entisistä juoksuhaudoista, bunkkereista ja Maginot-linjoista on tullut juustoloita, viininpuristamoja ja tryffelivarastoja.

Nobel-palkintojen kriteerien mukaan palkittavan pitää olla eniten ansioitunut juuri kuluneen vuoden aikana. Tästä on hiukan vaikea löytää näyttöä.

Keväällä tosin spekuloitiin, että Ranskan ja Saksan välit voivat kiristyä, jos François Hollande valitaan presidentiksi. Liittokansleri Angela Merkel kun oli julkisesti liputtanut Nicolas Sarkozyn puolesta.

Suoranaisen sodanuhan kasvamisesta Ranskan ja Saksan välillä ei kuitenkaan raportoitu. Lopulta kaikki meni ennakoituakin jouhevammin, kun Hollande valituksi tultuaan söi vaalilupauksensa ja liittyi Merkelin leikkausrintamaan.

Mutta kun esitykset Nobel-ehdokkaista pitää jättää Nobel-komitealle jo helmikuun alkuun mennessä, niin tilanne saattoi tietysti talvella näyttää vaarallisemmalta.

Oodi ilokaasulle

Onko EU kuluneen vuoden aikana toiminut ”eniten ja parhaimmin kansojen välisen veljeyden edistämiseksi”, kuten Alfred Nobel testamentissaan asetti palkittavalle vaatimukseksi?

Pontevasti on toimittu. Lissabonin, Madridin ja Ateenan kaduilla on itketty ilosta (ja kyynelkaasusta), kun EU on syöttänyt kriisilääkkeitä kansalle.

Onko EU toiminut ”eniten ja parhaimmin vakinaisten armeijoiden lakkauttamiseksi tai pienentämiseksi”?

En tiedä, onko suoranaisesti toiminut. Itse elävä elämä on kuitenkin ohjannut EU-maita tähän suuntaan, kun talouskriisi on pakottanut joissakin maissa tekemään leikkauksia jopa yleensä pyhinä pidettyihin puolustusbudjetteihin.

Onko EU toiminut ”eniten ja parhaimmin rauhankongressien järjestämiseksi ja edistämiseksi”?

Tähän en osaa ottaa kantaa.

Norja jäi osattomaksi

Mutta hiukan vakavammin: ainakin Norjan Nobel-komitea osasi valita vankan establishmentin edustajan, ei ketään erityisesti rauhan puolesta puhuvaa eurooppalaista toisinajattelijaa tai tuuleen huutelijaa.

Lisäksi komitea taisi ottaa kantaa myös Norjan EU-jäsenyyden puolesta. Katsokaa norjalaiset: jos olisimme EU:n jäseniä, meillä olisi nyt öljyn ja Marit Björgenin lisäksi myös Nobelin rauhanpalkinto!

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kansainvälisen kansalaisjärjestöviikon istunto Nuorisoliikkeet ja demokraattiset tulevaisuudet Etelä-Aasiassa järjestettiin Bangkokin Thammasatin yliopistossa.

Etelä-Aasian nuoriso haluaa muutosta, myös kansalaisjärjestöihin

Caracasissa nähtiin USA:n iskua vastustavia mielenosoituksia sunnuntaina 4. tammikuuta.

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan ja kaappasi maan johtajan Nicolas Maduron. Maduron kannattaja kuvattiin Caracasissa lauantaina.

USA toimii kuin Venäjä – Hyökkäys Venezuelaan on törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus

Kaikkialla maailmassa ympäristönsuojelijoita haastetaan perusteettomasti oikeuteen tarkoituksena vaientaa heidät, mutta eniten juttuja nostetaan Latinalaisessa Amerikassa. Kaivosteollisuuden lisäksi maatalous on usein vastakkain suojelijoiden kanssa. Kuvassa laitumeksi raivattua Amazonin sademetsää.

Suuryritykset yrittävät vaientaa ympäristönsuojelijat perusteettomilla oikeusjutuilla

Uusimmat

Kansainvälisen kansalaisjärjestöviikon istunto Nuorisoliikkeet ja demokraattiset tulevaisuudet Etelä-Aasiassa järjestettiin Bangkokin Thammasatin yliopistossa.

Etelä-Aasian nuoriso haluaa muutosta, myös kansalaisjärjestöihin

Caracasissa nähtiin USA:n iskua vastustavia mielenosoituksia sunnuntaina 4. tammikuuta.

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan ja kaappasi maan johtajan Nicolas Maduron. Maduron kannattaja kuvattiin Caracasissa lauantaina.

USA toimii kuin Venäjä – Hyökkäys Venezuelaan on törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus

Kaikkialla maailmassa ympäristönsuojelijoita haastetaan perusteettomasti oikeuteen tarkoituksena vaientaa heidät, mutta eniten juttuja nostetaan Latinalaisessa Amerikassa. Kaivosteollisuuden lisäksi maatalous on usein vastakkain suojelijoiden kanssa. Kuvassa laitumeksi raivattua Amazonin sademetsää.

Suuryritykset yrittävät vaientaa ympäristönsuojelijat perusteettomilla oikeusjutuilla

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

USA toimii kuin Venäjä – Hyökkäys Venezuelaan on törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus

 
02

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

 
03

Kapinoikaa enemmän, nuoret

 
04

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

 
05

Suuryritykset yrittävät vaientaa ympäristönsuojelijat perusteettomilla oikeusjutuilla

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jäähyväiset Jätkäjätkille – Keskustelimme Asan kanssa kollektiivitaiteesta ja kokeilevuudesta

01.01.2026

Kuvataiteilija Mariam Falailehia innostavat niin suomalainen kuin arabialainenkin kansanperinne, mytologia ja tarusto

31.12.2025

Kapinoikaa enemmän, nuoret

29.12.2025

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

27.12.2025

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

24.12.2025

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

23.12.2025

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

23.12.2025

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

23.12.2025

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

22.12.2025

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

22.12.2025

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

21.12.2025

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

20.12.2025

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

19.12.2025

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

19.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään