Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Super täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Lähin hoitaja – tärkein hoitaja -historiikki julkistettiin viime viikolla.
Ammattiliittona Super sai alkunsa jo vuonna 1948, kun apuhoitajat perustivat oman yhdistyksensä. Vuonna 1972 yhdistyksestä tehtiin Suomen Apuhoitajaliitto.
Apuhoitajaliitosta tuli Suomen Perushoitajaliitto Super vuonna 1983. Lähihoitajat toivotettiin tervetulleiksi liittoon vuonna 1992, kun opetushallitus vahvisti toisen asteen koulutuksen nimikkeeksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Epävirallisesti tutkintonimikkeeksi tuli lähihoitaja.
Liitto Tehyn kanssa ei kelpaa
1980-luvun lopulla Superissakin keskusteltiin uuden sosiaali- ja terveydenhuoltoalan suuriliiton perustamisesta, mutta ajatuksesta luovuttiin.
Terveydenhuoltoalan liittojen yhteistyötarpeet ja käytännön mahdollisuudet selvitettiin vuosikymmenen vaihteessa Tehyä perustettaessa. Super jatkoi itsenäisensä, mutta aloitti yhteistoiminnan Tehy:n kanssa kuntasektorin sopimus- ja neuvottelujärjestössä TNJ:ssä.
Syksyn 2007 neuvottelukierroksella Superin ja Tehyn yhteisenä tavoitteena oli 800 euron korotus kuukausipalkkaan. Tuolloin liittojen tiet kuitenkin erosivat. Super hyväksyi muiden pääsopijajärjestöjen jo hyväksymän kuntatyönantajan sopimusesityksen. Tehy hylkäsi esityksen ja jätti työtaisteluvaroituksen.
Vuodesta 2007 Super on ollut ainoa jäsen kuntasektorin neuvottelujärjestö TNJ:ssä.
”Vanhusten hoitoon lakisääteinen maksimi”
2000-luku on ollut Superissa vahvan jäsenkasvun aikaa, vaikka kilpailu jäsenistä on muuttunut kovemmaksi. Superiin kuuluu tällä hetkellä yli 82 000 lähi- ja perushoitajaa jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Kun Superin puheenjohtaja aiemmin syksyllä vaihtui, uudeksi puheenjohtajaksi valittu Silja Paavola lupasi UP-uutispalvelun haastattelussa olla toimiva ja osallistuva puheenjohtaja.
– Haluan luoda paljon nykyistä paremman työjärjestelmän superilaisille työpaikoille. Haluan vaikuttaa jäsentemme viihtymiseen työpaikoillaan.
Syksyllä Paavola vaati lakisääteistä kahdeksan hoitajan henkilöstömitoitusta sekä vanhusten koti- että laitoshoitoon.
Henkilöstömitoituksen vastustajat väittivät, että minimistä tulisi helposti maksimi.
– Ikääntyvässä Suomessa asiakkaiden tarpeet ovat maksimi, Paavola painotti.