Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) johtajalta Juhana Vartiaiselta eivät ideat näy loppuvan. Lehtihaastattelussa (Iisalmen Sanomat 16.12.) hän ilmeisesti provosoi ja yritti saada paikalleen jämähtäneeseen työurakeskusteluun uutta liikettä.
Uusia ideoita aina kaivataan. Osa ilmaan heitetyistä ideoista ei koskaan toteudu, mutta joku pähkähullu ajatus voi joskus synnyttää uuden toteuttamiskelpoisen ehdotuksen. Ehkä Vartiainenkin halusi saada vedet liikkeelle, sillä kokeneen tutkijan täytyy tietää, etteivät hänen nyt esittämänsä ideat ole sellaisenaan toteutettavissa.
Vartiainen ehdotti, että eläkeikään lähestyvien työntekijöiden palkkaa pitäisi voida laskea tavalla tai toisella, jotta heistä tulisi työnantajille houkuttelevampaa työvoimaa. Ikääntyneimpien ihmisten palkka-alea hän perustelee sillä, että ihmisten ikääntyessä heidän työtehonsa laskee eli suomeksi sanottuna he eivät tee tarpeeksi töitä palkkansa eteen.
Kukahan pystyisi puolueettomasti mittaamaan ikääntymisen vaikutuksen työtehoon, sillä kahta samanlaista tapausta ei ole. Ikääntyminen voi lisätä tai vähentää työtehoa. Tarvitaanko siis jonkinlaisia työtehokomissaareja työpaikoille?
Vartiaisen työurapakettiin kuului myös esitys yleisen vanhuuseläkkeen ikärajan korottamisesta, jolla hänen mukaansa voitaisiin ehkäistä ikäsyrjintää.
Vartiaisen koepallo palkan alennuksesta on jo julkisessa keskustelussa ammuttu pirstaleiksi. Yhden ikäryhmän palkka-ale on työelämän käytäntöjen, lakien ja pelisääntöjenkin vastainen. Moni onkin kysynyt, eikö korkeapalkkainen VATT:n johtaja todellakaan ole perillä arjen realiteeteista? Todennäköisesti on ja hän haluaa tosissaan muuttaa niitä.
Yleiset palkanalennukset iän perusteella ovat työehtosopimusten vastaisia ja syrjiviä, sillä työntekijöitä on kohdeltava yhdenvertaisella tavalla. Palkkoja voidaan nytkin muuttaa, jos samalla työtehtävät muuttuvat.
Vartiaiselta odottaisi ihmisten kurjistamisen sijasta sellaisia ideoita, joilla työntekijöitä voitaisiin motivoida jatkamaan pitempään työelämässä.