KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Jos telakkateollisuus kaatuu, sitä ei voi nostaa pystyyn”: Valtion tultava pelastajaksi

Kari Uotila vaatii valtiota mukaan pelastamaan telakkateollisuuden.

Kari Uotila vaatii valtiota mukaan pelastamaan telakkateollisuuden. Kuva: Lehtikuva/ Tatu Lertola

Kari Uotila kannattaa valtion osallistumista telakkateollisuuteen omistajana.

Tuula Kärki
9.1.2013 16.13

– Telakkateollisuus pitää tarvittaessa pelastaa valtion vahvemmalla roolilla ja omistuksella. Telakkateollisuus on sellainen teollisuuden ala, että joko sitä on jossain maassa tai sitä ei ole. Sitä ei pysty ajamaan alas ja taas nostamaan. Kuolinisku on lopullinen, pitkän linjan telakkamies, vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila sanoo.

– Näin on käynyt Ruotsissa, Englannissa ja Tanskassa.

Uotila on eduskunnan talousvaliokunnan keskustalaisen puheenjohtajan Mauri Pekkarisen linjalla. Pekkarinen sanoi muun muassa MTV3:lla tiistaina, että olisi valmis harkitsemaan valtion ryhtymistä telakkayhtiö STX Finlandin omistajaksi. Hallituksella on hänen mukaansa kaksi vaihtoehtoa. Se voi ryhtyä telakan aktiiviseksi omistajaksi tai löytää muita tukikeinoja.

ILMOITUS
ILMOITUS

STX:n Turun telakka hävisi vuoden lopussa saman yhtiön ranskalaiselle telakalle tarjouskilpailun suuresta risteilyaluksesta. Häviön arvioidaan merkitsevän jopa tuhansien työpaikkojen menetystä.

Valtio-omisteisuus laajentaa tukikeinojen valikoimaa

Uotila kannattaa valtion strategista omistusta telakkateollisuudesta. Siihen hän ei nyt ota kantaa, kuinka suurella osuudella valtion pitäisi lähteä liikkeelle.

Uotila arvioi, että suurtilauksen menettäminen Ranskaan ratkaisi osaltaan se, että Ranskassa valtio on mukana telakassa 30 prosentin omistusosuudella.

– Kun valtio on omistaja, sen mahdollisuudet tuen antamiseen ovat suuremmat kuin muuten. Suomalaisten pitäisikin pyrkiä samaan eli valtion omistuksen kautta laajentamaan keinovalikoimaa tällaisissa tilanteissa.

Uotila arvioi myös, että Ranskan kanssa oli vaikea kilpailla, koska maassa on merkittävä sotalaivateollisuus ja valtio pystyy sen avulla tasapainottamaan siviilituotantoakin.

– Kilpaileminen Ranskan ja Italiankin kanssa on varmasti vaikeaa, mutta suomalainen osaaminen on sitä luokkaa, että mahdollisuuksia on, jos valtio ottaa vahvemman roolin.

Uotila toteaa, että yksi maa ei voi jäädä laivanrakennusalalla vallalla olevan tukemiskäytännön ulkopuolelle.

– On ymmärrettävä että vaikka laivanrakentamisessa on paljon sairastakin kilpailua ja tukipolitiikkaa, se on merenkulun ohella ala, joilla globaalisti hyväksytään poikkeuksellinen tukipolitiikka, hän sanoo.

– Vaikka laivanrakentamisessakin on pyritty pääsemään suorista tuotantotuista eroon, niitä on korvattu erilaisilla innovaatio- ja ympäristötuilla ja rakennusaikaisen rahoituksen tukijärjestelmillä, jotka perustuvat kuitenkin siihen, että se on todettu alaksi, jota on tuettava.

Risteilyalukset pitkälti Suomesta

Uotila on huolissaan erityisesti risteilyalusten rakentamisesta tulevaisuudessa Suomessa. Ei riitä, että tyydytään arktiseen osaamiseen, jolla Helsingin telakka menestyy.

– Risteilyalusbisnes on säilytettävä myös. Se on nykymuodossaan pitkälti saanut alkunsa Suomesta 60-70-luvun vaihteessa.

Uotila toteaa, että risteilyalusten rakentamisessakin on pitkä osaamisketju, joka muodostuu satojen laitetoimittajien ja muiden yritysten kokonaisuudesta.

– Näitä ei pidä menettää tilapäisten vaikeuksien vuoksi, hän sanoo.

Hän sanoo, että yksittäisen loistoristeilijän tilauksen menettämisellä on suuri vaikutus Suomen työllisyyteen.

– Enemmän olen kuitenkin huolissani koko alan puolesta. Jos telakkateollisuus häipyy Suomesta, se tarkoittaa kymmeniä tuhansia työpaikkoja pysyvästi, hän muistuttaa.

– Paperi- ja metsäteollisuuden ja it-sektorin hiipumiselle on yritetty löytää korvaajia, mutta hirveästi ei ole löytynyt. Työpaikoista pitää pitää kiinni. Toivottavasti hallitus tiedostaa, että tämä on kohtalonkysymys ja siksi ei pidä sortua nippeleihin vaan tehdä jämäkät toimet valtion roolin suhteen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Osamu Dazai vuonna 1948.

Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu

Timo Furuholm.

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

Koskela sote-politiikasta: Hallitus lapioi rahaa yksityisille terveysjäteille

Rajaton kulttuuri tuottaa rajattomia ihmisiä, mutta monet rajat ovat olemassa hyvästä syystä

Uusimmat

Osamu Dazai vuonna 1948.

Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu

Adam Marhiev tuli puoliajalla vaihdosta sisään. Kuva syksyltä 2024 Suomen ja Montenegron välisestä karsintaottelusta.

Pikkuhuuhkajat puristi tasapelin Tanskalta

Timo Furuholm.

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

Koskela sote-politiikasta: Hallitus lapioi rahaa yksityisille terveysjäteille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
03

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
04

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
05

Muuttuvat ajat, muuttuvat ajatukset – Tarja Halonen ja 12 muuta suomalaista kertovat, miten heidän ajattelunsa on muuttunut vuosien varrella

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Rajaton kulttuuri tuottaa rajattomia ihmisiä, mutta monet rajat ovat olemassa hyvästä syystä

18.06.2025

Saako teollisuus tahtonsa läpi? Ministeriin vedotaan kastraatiokiellon pitämiseksi

18.06.2025

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

17.06.2025

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

17.06.2025

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

17.06.2025

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

17.06.2025

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

16.06.2025

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

16.06.2025

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

16.06.2025

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

16.06.2025

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

15.06.2025

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

15.06.2025

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

15.06.2025

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

15.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään