Kansanedustaja Osmo Soininvaara ja VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen esittelivät keskiviikkona pääministeri Jyrki Kataisen johtamalle talousneuvostolle raportin Lisää matalapalkkatyötä. Raporttia ei ole vielä julkistettu, mutta Yleisradio kertoi otteita sen sisällöstä.
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton puheenjohtajan Timo Vallitun mukaan raportissa on useita kohtia, joita ay-liikkeen on mahdoton hyväksyä.
Raportin kirjoittajat esittävät, että työmarkkinajärjestöt asettaisivat itselleen työttömyysastetavoitteen sopimustoimintaa ohjailemaan. Jos työttömyys kasvaa tavoitetta suuremmaksi, järjestöt sitoutuvat tekemään niin sanottuja 0-sopimuksia tai maksimissaan sellaisia, joissa kompensoidaan hintojen nousu.
– Työvoiman hinta on vain yksi osa talouskasvua. Muita ovat esimerkiksi energian ja raaka-aineiden hinta, verot ja logistiikkakustannukset. Jos kasvu sakkaa, on kohtuutonta, jos vain palkkaosio kärsii, varsinkin jos taantuma aiheutuu Suomen ulkopuolisista tekijöistä. Millä perusteella esimerkiksi pääomatulot eivät joustaisi alaspäin lamatilanteissa? Vallittu kysyy raportin kirjoittajilta.
Vallitun mukaan työn tuottavuuden nousun ja ennakoidun inflaation tulee jatkossakin olla selkeä ja terve perusta palkankorotuspolitiikalle.
Matalapalkka-automaatti
Soininvaaran ja Vartiaisen raportissa esitetään myös, että nuorille pitäisi voida maksaa 20 prosenttia pienempää palkkaa kuin mitä työehtosopimuksissa on sovittu.
– Jos näin meneteltäisiin, nuorista tehtäisiin automaattisesti matalapalkkaisia. Eivät työmarkkinat toimi siten, että vain osa nuorista joutuisi kärsimään matalammista palkoista, vaan palkka-alesta tulisi yleinen käytäntö. Todellisuudessa siirrettäisiin pysyväisluonteista köyhyyttä nuorille, Vallittu katsoo.
Hänestä tämä on myös sukupolvikysymys. Työtä tarjoavat ovat usein vanhempaa ikäluokkaa ja he hyötyisivät palkka-alesta.
– Nuorten palkka-alella olisi myös suoria heijastuksia sosiaaliturvaan. Nuorten äitiyspäiväraha ja sairauspäiväraha jäisivät pienemmiksi, samoin kertynyt eläke, Vallittu sanoo.
Irtisanomiskynnys alemmaksi
Raportissa esitetään myös pienissä yrityksissä työskentelevien irtisanomissuojan heikentämistä, jotta kynnys rekrytoida uusia työntekijöitä alenisi.
– Onko raportin kirjoittajien ajatuksena, että alennetaan irtisanomiskynnystä, irtisanotaan iäkkäämpää väkeä ja palkataan tilalle nuoria 20 prosentin palkka-alella? Vallittu kysyy.
Hän sanoo työmarkkinoiden joustavuuden lisääntyneen tuntuvasti 2000-luvulla. On tullut monia uudenlaisia työsuhdemuotoja: vuokratyöntekijät, osa-aikaiset, määräaikaiset, nollasopimukset ja harjoittelijat. Yt-laki mahdollistaa nopean reagoinnin taloudellisiin ja tuotannollisiin muutoksiin ja sitä on myös siekailematta käytetty tuhansilla työpaikoilla.
Mitä sanoo vasemmisto?
Vallitun mukaan raportin sisältämiä esityksiä on vuosien mittaan kuultu haukkamaisimpien työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen suunnalta.
– Tämä raportti on valtioneuvoston yhteydessä toimivan talousneuvoston tilaustyö, joten pelkona on, että raportin esitykset, tai osa niistä, muuttuvat Kataisen hallituksen linjaksi. Siksi hallituksen palkansaajapuolueiden tai sellaisiksi julistautuneiden olisi syytä ottaa kantaa Vartiaisen ja Soininvaaran ehdotuksiin. Kokoomuksen työväenhenkisyyttä epäilen, mutta pitäisin erikoisena, jos SDP:n ja Vasemmistoliiton ministerit asettuisivat esitysten taakse.
– Jutta Urpilaiselle ja Paavo Arhinmäelle sanoisin, että tulkaa pois, jos hallitukselta alkaa tulla tässä raportissa hahmoteltuja esityksiä.
Vallittu myös muistuttaa, että työmarkkinoilla on tällä erää poikkeuksellisen paljon hankalia, avoimia asioita.
– Osapuolten keskinäinen luottamus on alempana kuin vuosikymmeniin. Tällaiset esitykset eivät rauhoita tilannetta vaan lisäävät epävarmuutta.
lehti 