KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Maailmantappi ja Kana Kaakernappi

Pirjo Hämäläinen
3.3.2013 15.20
Fediverse-instanssi:

”Vaan kaikki Väinölän lapset jo eksyi toisistaan, kuin tuulispäässä hapset ne kaikk’ ovat hajallaan: ei Aunus, Vepsä tunne, kust’ Eestein kulkee tie, ei Karjala tiedä, kunne jo Kainuu häipynyt lie.”

Kielitieteilijä Arvid Genetz, nuorena kuolleen Saima Harmajan isoisä, kutsui itämerensuomalaisia Väinölän lapsiksi ja osui harvinaisen oikeaan. Kalevalamittaiset runot ja niiden taustalla häämöttävät myytit ovat yhteisiä Itämeren piirissä eläville sukulaiskansoille, myös virolaisille, jotka kansalliseeposta koottaessa jäivät lehdellä soittelemaan.

Tänään vietetään Kalevalan päivän rääppiäisiä, joten on korkea aika nostaa esiin akateemikko Anna-Leena Siikalan suullisen perinteen suurteos Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2012).

ILMOITUS
ILMOITUS
Runous ja viina olivat riskialtis yhdistelmä, mutta opettajan pesti teki siitä hengenvaarallisen.

Myytit ovat ikivanhoja, mutta ne elävät yhä keskellämme. Ajatellaan vaikkapa avioparin yhteistä baari-iltaa, joka on venymässä turhan pitkäksi.

”Minun puolestani voit vetää viinaa maailmantappiin, mutta tämä täti lähtee nyt kotiin”, vaimo kivahtaa. ”En minä mihinkään tappiin vedä, ihan vain sydänlääkkeeksi aattelin vielä hömpsyn ottaa”, mies huutelee perään.

Heinäpellolla nuoruutensa hukanneet tietävät, että tappi on se puukapine, joka työnnetään seipään reikään, jotta kerrosten väliin jäisi ilmaa ja heinä kuivuisi nopeammin.

Hämeessä tapeista vastaavilla lapsityöläisillä oli kolme arvoastetta: tappipoika, tapinveistäjäpoika ja ylätapinpistäjäpoika. Meillä kaakonkulmalla tappia kutsuttiin palikaksi ja ainut vastuuhenkilö oli palikkaämpäriä raahaava taapero, palikkapoika.

Maailmantappi on kuin kilometritolppa, Trajanuksen pylväs Roomassa tai Aleksanterin kolonna Pietarissa, mutta kokoluokka on arvatenkin toinen. Tieteellisesti ilmaistuna maailmantappi on maailmanpatsas.

Muinaisten käsitysten mukaan taivaankansi pysyy ylhäällä, koska sen tukena on kosmoksen keskellä seisova maailmanpatsas. Jos patsas pääsee kaatumaan, seurauksena on maailmanloppu, mitä Kana Kaakernappi hysteerisesti pelkäsi.

Kun Kettu Repolainen tiputti Kana Kaakernapin päähän ison pähkinän, kana säikähti ja säntäsi kertomaan kuninkaalle, miten taivas on putoamassa alas. Kana sai tartutettua pakokauhunsa Kukko Kuukernuppiin, Kissa Kirnauhun ja eräisiin muihin kotieläimiin, mutta kettua eskatologinen erehdys suunnattomasti huvitti.

Maailmanpatsaan törröttäviä jäljitelmiä nousi eri puolille Euraasiaa, myös Lappiin, missä niitä säilyi 1700-luvulle asti. Toisinaan maailmanpatsas kutistui kuitenkin alkumeren kiveksi, jonka päällä luonnotar tai Neitsyt Maria teki käsitöitä.

Loitsuissa vaivat passitettiin kaukaisiin kiviin, ja ison kiven juureen lensi leppäkerttukin. Lastenlorut ovat suullisen perinteen vanhinta kerrostumaa, joten niiden juonta on vaikea tavoittaa.

”Moalima seisoo kultatolpalla. Sill on kuparjalka, kultanappi peässä. Se on sammas”, Ruotsin suomalaismetsien tietäjävaimo Kaisa Vilhunen kertoi 1930-luvulla ja tarkensi, että tolpan nenässä istuu Jeenuveeva.

Kaisan rönsyilevät tarinat olivat kansanrunouden tutkimukselle yhtä arvokkaita kuin Rosettan kivi egyptologeille. Kaisa paljasti maailmanpatsaan rakenteen ja ratkaisi samalla sammon arvoituksen. Sammas eli sampo on maailmanpatsas.

Sampoa pidetään yleensä ihmemyllynä, mutta myös maailmanpatsaaseen liittyy pyörivä liike, sillä se on akseli, jonka ympäri tähtitaivas kieppuu. Kaisan sanoin maailmanpatsas ”jauhattaa”.

Palataan Väinölän lapsiin. Laulun ensimmäisessä säkeistössä valitetaan, miten hyrskyt ja tyrskyt katkovat sammon juurta ja estävät sitä juurtumasta uudelleen. Ja ihme ja kumma: myös Kaisan mielestä maailmanpatsaalla on juuri.

Maailmanpatsas onkin lähellä maailmanpuuta, skandinaavien Yggdrasilia, muinaissuomalaisten isoa tammea tai meidän joulukuustamme. Kuusen latvan tulee osua ehdottomasti kattoon, sillä mikään metrinen nysä ei horjuvia perherakenteita yli pyhien kannattele.

Tietäjävaimo Kaisan tarinoissa maailmanpatsaan laella istuu Jeenuveeva, toisin sanoen Brabantin kreivitär Genoveva, jonka legendan katolinen pappi Johann Christoph von Schmid muokkasi vuonna 1810 romaanin muotoon.

Vuonna 1847 Sortavalan poika, Pietarissa koulua käynyt Antti Räty suomensi Schmidin teoksen ja antoi sille nimen Genoveva, tahi kertomus yhden jumalisen rouvan viattomasta kärsimisestä.

Suomessa ei noihin aikoihin viihteellä mässäilty. Tavallisella talollisella oli pari uskonnollista kirjaa eikä fiktion olemassaoloa aina edes ymmärretty.

Rädyn suomentamasta Genovevasta sukeutui kuitenkin bestseller, maarahvaan rakastama ”Kenoeeva”, joka lumosi melodraamallaan etenkin naiset ja lapset ja edelsi näin Kauniita ja rohkeita.

Myllykolun mökissä kasvanut Frans Emil Sillanpää ahmi silmät palaen Genovevaa, mutta vielä hartaammin kirjaan eläytyi Kaisa. Hänen kuvitelmissaan Genovevasta tuli kosmoksen valtiatar ja Pohjantähden seuralainen.

Päittemme yläpuolella välkkyvä Pohjantähti on se myyttinen naula – pohjannaula tai taivaannaula – jolla maailmanpatsas on taivaankanteen kiinnitetty. Kun katsomme Pohjantähteä, sielumme kannel helähtää ja muinaiset sukupolvet puhkeavat sisimmässämme lauluun: ”On Pohjantähden alla tää koti mulla mainen, mä elämästä laulan, oonhan suomalainen…”

Tunsiko Aleksis Kivi Antti Rädyn? Kivi oli Rädyn kuollessa yläalkeiskoulun 18-vuotias oppilas ja pian koulupudokas, mutta kai nyt Palojoen perhe tiesi, että Nurmijärven Lepsämässä, Huunan talossa, oli kotiopettajana rentturunoilija, joka väitti suomentaneensa Genovevan.

Viimeistään silloin, kun Räty vaipui 27-vuotiaana hautaan eikä ehtinyt nähdä Pienen Kantelettarensa ilmestymistä, uutisen täytyi Palojoelle saakka kiiriä. ”Sinä Alexis, sinä et saa runoilijaksi ruveta”, äiti varmaan itkua nieleskellen varoitti.

Runous ja viina olivat riskialtis yhdistelmä, mutta opettajan pesti teki siitä hengenvaarallisen. Nurmijärvellä Kytäjän kartanossa opettanut, riimitellyt ja ryypännyt Aleksanteri Rahkonen menetti 35-vuotiaana henkensä.

Kivi haaveili pehtorin ammatista, mutta pedagogiaa hän kaihtoi. Aikalisää ei silti paljon herunut. Syksyllä Kivi täytti 38 vuotta ja Sylvesterin iltana hän ”kurjuuteen kuoli ja nälkään”.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset