Politiikan superviikko huipentuu hallituksen kehysriiheen torstaina. Muutama viikko sitten pidetyssä puolivälitarkastelussa sille päivämäärälle luotiin niin kovat odotukset ja paineet, ettei varaa epäonnistumiseen ole. Hallituksen uskottavuus edellyttää päätöksiä. Ne ovat osin sidoksissa mahdolliseen työmarkkinaratkaisuun, jonka syntymisestä ei edelleenkään ole mitään varmuutta. Vaikeaa siis on.
Todennäköistä on, että yksi torstaina tehtävistä päätöksistä koskee yhteisöveron alentamista. Elinkeinoelämän vaatimukset ovat tältäkin osin olleet täysin ylimitoitettuja, mutta realismia on, että kansainvälinen verokilpailu tulee näkymään päätöksessä. Paineita loi etenkin Ruotsin päätös laskea oma yhteisöveronsa 22 prosenttiin. Suomessa vero on nyt 24,5 prosenttia.
Vasemmistoliiton puoluevaltuusto oli lauantaina aivan oikeassa pitäessään valtioiden välisen verokilpailun kiihdyttämistä lyhytnäköisenä politiikkana. Veroalella saatava kilpailuetu kestää vain hetken. Sen jälkeen muut tulevat perässä ja menevät ohi. Verotulot vähenevät.
Vasemmistoliitto totesi, että mikäli yhteisöveroa alennetaan, menetetyt verotulot on katettava yhteisöveron vähennyksiä poistamalla tai pääomatuloverotusta kiristämällä.
Kauppalehden maanantaina julkistama selvitys avaa kolmannen mahdollisuuden. Lehti viittaa työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna tekemään selvitykseen, jonka mukaan Suomessa maksettiin tehottomia ja vähän vaikuttavia yritystukia yhteensä 668 miljoonaa euroa.
Pelkästään näiden tehottomien tukien karsimisella rahoitettaisiin yhteisöveron lasku 21 prosenttiin.
Vuonna 2011 erilaisia yritystukia maksettiin 1,2 miljardia euroa. Niiden määrä lisääntyi 50 prosentilla vuosikymmenessä. Perattavaa siis riittää.
uutiskirje 
