Ainoastaan julkiseen keskusteluun nostetut mielenilmaisut voivat elvyttää demokratiaa. Jokainen onnistunut haaste voi synnyttää yleistä kiinnostusta ja keskustelua. Kaivosyhtiö Talvivaara on ollut viimeiset vuodet esillä tiedotusvälineissä joko syytettynä ympäristörikoksista tai se on itse nostanut syytteitä.
Viime vuoden keväällä Talvivaara nosti syytteen kaivosaktivisti ja dokumentaristi Hannu Hyvöstä vastaan tahallisesta julkisrauhan rikkomisesta. Oikeudessa kaivosyhtiö väitti koko kaivospiirin kuuluvan julkisrauha-alueeseen. Yhtiö perusteli tätä valtavaa ”pihapiiriä” toimintansa turvallisuudella.
Hyvönen kuvasi suojaamattomien altaan ympärillä olevaa ja lumen alle kaatunutta aitaa kilometrin päässä kaivoksen rakennuksista ja toiminnoista, sanotaan käräjäoikeuden perusteissa. Hyvönen halusi tuoda esille ympäristön kannalta oleellisen ja ongelmallisen tilanteen. Suojaamattomat altaat ovat siellä vieraileville linnuille ja muille eläimille riski.
Siinä rikoslain kohdassa, joka käsittää julkisrauhan rikkomista, ei mainita kaivos-, tehdas- tai muuta teollisuusaluetta. Talvivaaran kaivosalue käsittää noin 60 neliökilometrin alueen. Kaivosalueella on erilaisia tuotantoprosessiin liittyviä kasoja ja altaita. Oikeuden istunnossa kirjallisina todisteina katsotuista valokuvista tai videoista ei ole havaittavissa altaan lähellä olevia rakennuksia tai altaalla työskenteleviä ihmisiä.
Käräjäoikeuden mukaan julkisrauhalla suojataan ainoastaan siinä mainittu rakennus tai rakennuksen aidattu piha-alue, jonka siis tulee olla välittömästi rakennuksen yhteydessä. Kainuun käräjäoikeus hylkäsi Talvivaaran nostaman syytteen.
”Tämä on tärkeä ennakkopäätös, joka turvaa sekä jokamiehen oikeuksia että sananvapautta,” sanoo Hannu Hyvönen. ”On varmasti koko yhteiskunnan etu, ettei maahamme muodostu suljettuja vyöhykkeitä, joiden sisällä tapahtuvista onnettomuuksista ja ympäristövahingoista ei saada kansalaisten havaintoja,” hän lisää.





