Helsingin Alppilan yläkoulun välikohtauksesta alkanut koulukeskustelu on ryöpsähtänyt valtakunnan laajuiseksi. Yksittäistapaus on avannut padot. Nyt keskustellaan niin opettajien kuin koululaistenkin oikeuksista ja velvollisuuksista.
Itse keskustelun nostattaneeseen tapahtumaan on ulkopuolisen vaikea ottaa kantaa, kun kaikkia asiaan liittyviä yksityiskohtia ei ole tiedossa. Tapahtumat käydään varmasti perusteellisesti läpi. Tunnetasolla reaktiot ovat olleet voimakkaita. Irtisanotulla opettajalle on virrannut runsaasti tukea, mutta ymmärtäjiä ovat saaneet myös hänen erottajansa.
Koulujen työrauhasta ja sen rikkoutumisesta on puhuttu vuosia. Esiin nostetut ongelmat ovat johtaneet myös lakien muutoksiin. Syksyllä voimaan astuvassa laissa opettajille annetaan muun muassa lisäkeinoja puuttua oppilaiden käytökseen ja tarkistaa esimerkiksi laukkuja ja vaatteita vaarallisten esineiden tai aineiden varalta.
Jo vuosia jatkuneet koulusäästöt on loppumaan.
Suomi on pärjännyt hyvin kansainvälisissä oppimistutkimuksissa eli koulujen yleinen tilanne ei ole ihan niin synkkä, kuin miltä viime päivien keskustelun pohjalta on voinut päätellä.
Yksilöiden häiriökäyttämistä ei pidä sallia. Siitä kärsivät ennen muuta oppia haluavat koululaiset. Voi olla, että ongelmat alkavat kohta näkyä myös oppimistuloksissa.
Pahoinvoinnin alkusyyt ovat useinkin kotona tai ylipäätään koulun ulkopuolella. Vanhemmuuskin on joiltakin hakusessa, jolloin velvollisuuksien korostaminen jää helposti oikeuksien antamisen varjoon. Käytöstavat pitää muun muassa oppia jo kotona.
Kotien ongelmat heijastuvat väistämättä myös kouluun eikä niiden poistamiseen pysty taitavinkaan opettaja tai koulukuraattori. Jos kodeissa voidaan huonosti, lapsen pahoinvointi voi purkautua häiritsevänä käyttäytymisenä.
Kouluilla ja kouluilla on myös eroja, maan suurimmissa peruskouluissa voi olla tuhatkin oppilasta, ja pienimmissä alle kymmenen. Opettajaltakin vaaditaan paljon, hänen on oltava samaan aikaan koululaiselle niin auktoriteetti kuin roolimalli.
Yhteiskunnan yleinen, vanhoja suosiva ja heikkoja kyykyttävä ilmapiiri ei voi myöskään olla vaikuttamatta lasten ja nuorten käyttäytymiseen.
Kouluihin ei kuitenkaan pidä palkata järjestyksen valvojia tai lisätä vain kuripolitiikkaa. Sivistyneessä yhteiskunnassa asiat pitää pystyä sopimaan puhumalla ja puuttumaan ongelmatilanteisiin yhteisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaan. Rajat on oltava.
Kouluja ja opettajia ei pidä syyllistää, vaan nostaa tikun nokkaan maassa tehdyt yhteiskuntapoliittiset ratkaisut, jotka heijastuvat myös kouluihin. Jo vuosia jatkuneet koulusäästöt on saatava loppumaan.
Hymistely ei auta. Oppimiseen ja opettamiseen liittyviä voimavaroja on lisättävä. Koulut tarvitsevat lisää rahaa, jotta voidaan esimerkiksi pienentää luokkia ja opetusryhmiä sekä tukea oireilevia koululaisia.
uutiskirje 