Euromaat joutuivat tukemaan Kyprosta maan talouteen nähden suuren pankkisektorin ja sen heikon tilan aiheuttaman kriisin takia. Kyproksen valtio ei pystynyt itse vakauttamaan talouttaan.
Euroryhmä päätti maaliskuussa, että suurimmissa vaikeuksissa olevan kahden pankin (Bank of Cyprus ja Laiki) omistajat, joukkolainojen haltijat ja suurtallettajat osallistuvat täydellä panoksella niiden tervehdyttämistoimien rahoitukseen. EVM/IMF -lainaohjelmaa ei käytetä tätä tarkoitusta varten.
Muita euroalueen vaatimuksia olivat muun muassa valtion omaisuuden osittainen yksityistäminen ja yritysveron korotus.
Suomi korosti neuvotteluissa rahanpesunvastaisten toimien täytäntöönpanon varmistamista, sijoittajanvastuun toteutumista, pankkisektorin rakenteiden tervehdyttämistä ja uskottavia toimia velkakestävyyden saavuttamiseksi. Lisäksi Suomi piti tärkeänä että Euroopan vakausmekanismille ja sitä kautta euromailla aiheutuvat kustannukset ja riskit rajataan.
Valtiovarainministeriön mukaan lopputulos vastaa suurelta osin Suomen tavoitteita.
Sijoittajavastuu toteutetaan siten, että maan kahden suurimman pankin (Bank of Cyprus ja Laiki) osakkeenomistajat menettävät omistuksensa ja pankkien joukkolainoihin sijoittaneet menettävät sijoituksensa. Lisäksi tallettajat, joilla on yli 100 000 euron talletukset näissä pankeissa osallistuvat pankkien tappioiden kattamiseen ja pääomittamiseen.
Kyproksen pankkijärjestelmä supistetaan euroalueen keskimääräiselle tasolle suhteessa kokonaistuotantoon. Pankeista tervehdytetty ja pääomitettu Bank of Cyprus jatkaa toimintaansa. Laikin terveet saamiset ja talletussuojan piirissä olevat talletukset sekä keskuspankilta oleva hätärahoitus (ELA) siirretään Bank of Cyprukselle. Laikin muista saamisista ja veloista muodostetaan roskapankki, joka ajetaan alas.