KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Toipuuko Eurooppa kriiseistään?

Euroopan unionin liitokset natisevat.

Euroopan unionin liitokset natisevat. Kuva: Lehtikuva/ Yiannis Kourtoglou

Peter Lodenius
20.4.2013 16.40

Pintaa syvemmältä

Mihin suuntaan Eurooppa kehittyy toipuessaan kriiseistään? Sitä pohtivat tutkijat tiistaina Pikkuparlamentissa ja EU-parlamentaarikot pari viikkoa sitten Eurooppa-salissa, hyvin asianmukaisissa paikoissa siis. Kovin selkeitä vastauksia ei saatu, eihän se olisi ollut mahdollistakaan, mutta pohdinnat olivat mielenkiintoisia.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen loi Pikkuparlamentissa pitkän perspektiivin todeten Westfalenin rauhan 1648 luoneen kansallisvaltiojärjestelmän, joka edelleen on vallitseva – ylikansalliset piirteet ovat yhä varsin heikkoja. Protestanttinen perinne Euroopassa korostaa työn etiikkaa ja vahvaa valtiota, kun yhteisvastuulle on enemmän tilaa katolisessa perinteessä. Kolmas perinne on Britannian vahvaa yksilöä korostava.

Saksan politiikka noudattaa tässä suhteessa protestanttista linjaa, ja maan vahvan talouden ansiosta tämä linja on ollut EU:ssa vahvoilla. Suomi on seurannut tätä, ja joskus ollut jopa edelläkävijä. Tästä seuraaja/edeltäjä-roolista ei kuitenkaan sen kummemmin keskusteltu tässä tilaisuudessa. Ei myöskään protestanttisen ja katolisen perinteen eroista ja niiden vaikutuksesta EU:n työhön. Tiilikainen käsitteli teemaa aikoinaan väitöskirjassaan ja keskustelua seurannut ystäväni, joka aikoinaan toimi varsin korkeassa virassa EU:ssa, tunnisti heti tämän eron. Ehkä siihen pitää uskoa.

ILMOITUS
ILMOITUS
EU-oikeuden sitovuus on väljentynyt. Vahvat tekevät mitä haluavat, mutta heikommat tarvitsevat järjestystä.

Kansallisvaltiojärjestelmän kilpailijoiksi ennustetut tekijät, kuten alueet, eivät ole nousseet niin vaikutusvaltaisiksi kuin mitä aikoinaan kuviteltiin. EU:n valta ei ole myöskään kasvanut monien ennustamassa laajuudessa. On kuitenkin lohkoja, jossa yleisen käsityksen mukaan vaaditaan tiukempaa ohjausta EU-tasolla, kuten ympäristöpolitiikassa ja pankkivalvonnassa.

Aika laajasti halutaan myös sosiaalista Eurooppaa täydentämään markkinoiden vapautta. Sitähän jo Jacques Delors aikoinaan lupaili. Ongelma kuitenkin on, miten määriteltäisiin sosiaaliturvan taso – on selvää, ettei Ruotsin taso kävisi Romanialle.

Yleisestikään ylikansallisen rakenteen luominen ei ole Tiilikaisen mukaan onnistunut, ei ole strategiaa, ei ole visioita, sen sijaan on intressiristiriitoja. Varsinkin Britannia vastustaa unionin valtuuksien laajentamista. Tämä on ajateltu kiertää siirtymällä eritahtiseen integraation laajemminkin – nythän euroalue on tärkein esimerkki tästä mallista. Mutta eritahtisuudella on omat ongelmansa.

Tärkeimpiin tehtäviin on EU:ssa pitkään kuulunut demokratian vahvistaminen, ja tässä suhteessa on edistystä tapahtunut parlamentin aseman korostuessa, mutta työtä on jatkettava. Tiilikainen väläytti järjestelyjä, joissa jäsenvaltioiden väkiluku otettaisiin nykyistä paremmin huomioon. Unionia perustettaessa Saksa ja Ranska miellettiin keskeiseksi, varsin tasavertaiseksi pariksi. Mutta nyt Saksassa on DDR:n liittämisen jälkeen 80 miljoonaa asukasta ja Ranskassa vain 65 miljoonaa. Miten väkimäärä otetaan huomioon ja miten tämä vaikuttaa pieniin jäsenvaltioihin, kuten Suomeen?

Tässä prosessissa hallitustenvälisyys Tiilikaisen mukaan joutuu taipumaan tehottomana ja epädemokraattisena päätöksentekotapana. Hän totesi edelleen kansallisen ja EU-tason päätöksenteon yhteensovittamisen ongelmat järjestelmän pullonkaulaksi.

Lähinnä turvallisuuspoliittiset syy kannustivat aikoinaan Suomea liittymään Euroopan Unioniin. Nyt olemme joutuneet ihan toisenlaisten ongelmien eteen, esimerkiksi monetaarisen unionin, EMU:n, syventämisen myötä.

Mikä on suomalainen EU-identiteetti nyt, Tiilikainen kysyi. Haluammeko edelleen kuulua EU:n ytimeen? Luultavasti haluamme, hän arveli. Mutta kun demokratiaa pyritään vahvistamaan ja eritahtisuutta ehkä lisätään – tuoko se uusia ongelmia vai ratkaisuja Suomelle? Meillä ei ole federalistista perinnettä, Tiilikainen totesi lopuksi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä keskittyi puheenvuorossaan EU:n talouskriisiin ja sen edellyttämiin jatkotoimiin. Finanssikriisi tuli Suomelle isona shokkina, mutta hyvät taseet puskuroivat sen vaikutukset. Euroopan keskuspankin koronlasku on tukenut kysyntää ja Suomessa noudatettiin elvyttävää finanssipolitiikkaa 2009–2012.

Tilanne on jossain määrin rauhoittunut, mutta ei vielä riskitön. Saksan liittokansleri Angela Merkel on suhtautunut tiukasti ongelmamaihin, mutta Suomi on ollut kaikkein nihkein niitä kohtaan. Vaatimus käteisvakuudesta, joka esitettiin Kreikan kohdalla, oli Vihriälän mukaan vaikeasti ymmärrettävä.

Tilanne on nyt johtanut siihen, että rahoitusmarkkinoiden sääntelyä on tiukennettava ja valvontaa tehostettava. Pankkiunioni on välttämätön. Pitää määritellä, miten pitkälle valtiot ovat vastuussa pankkien veloista. Yhteisvastuuta on lisättävä ja politiikkakoordinaatiota tehostettava. Koska aidon liittovaltion luominen ei ole mahdollista, on sen ja unionin hajoamisen välillä löydettävä kolmas tie.

Euroopan vakausmekanismista on muokattava Euroopan valuuttarahasto ja sen ohella on luotava velanlyhennysrahasto, Vihriälä katsoi.

Eurooppa-oikeuden professori Jukka Snell valitti kriisin hoitamisessa tapahtunutta improvisointia: ei aina ole noudatettu olemassa olevia sääntöjä. Nyt on oikeudellisesti kaoottinen tila ja vaarana on, että EU lakkaa olemasta oikeusyhteisö. EU-oikeuden sitovuus on väljentynyt. Vahvat tekevät mitä haluavat, mutta heikommat tarvitsevat järjestystä. Sen vuoksi on nyt kiireellisesti palattava normaalioloihin.

Kansainvälisten suhteiden professori Henri Vogt katsoi, että koordinaatiokyky ja tehokkuus EU-järjestelmässä eivät ole hyviä. Se toimii kuitenkin, mikä on melkeinpä ihme. Vogtin toivomuslistalla on laajempi demokratia, avoin keskustelu EU:n tulevaisuudesta sekä arjen ja sosiaalisen ulottuvuuden muistaminen. Hänen mielestään on luotu liikaakin kriisitietoutta.

Euroopan tutkimuksen seuran puheenjohtaja Juhana Aunesluoma totesi päätössanoissaan, että keskustelu Suomessa oli yksinkertaisempaa vuonna 1994. Silloinhan asetelma oli: liittyä vai ei? Nyt kysymykset ovat paljon monimutkaisempia, mutta keskustella pitää silti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään