Yksi erikoinen luku Euroopan historiassa lähestyy päätepistettään, kun viisituhatta aikoinaan sotilaskarkureiksi leimattua irlantilaista saa virallisen anteeksiannon. Asiasta ilmoittaa puolustusministeri Alan Shatter tänään iltapäivällä Irlannin parlamentissa, kertoo Irish Times -lehti.
Irlanti – silloiselta nimeltään Irlannin vapaavaltio – oli toisen maailmansodan aikana virallisesti puolueeton. Katkera historian perintö Iso-Britannian alaisuudessa painoi ratkaisussa.
Maan virallisesta linjasta huolimatta 60 000 irlantilaista miestä ja naista osallistui eri tehtävissä brittiarmeijan sotaan Natsi-Saksaa vastaan. Heistä viisituhatta karkasi Irlannin omasta armeijasta liittyäkseen brittijoukkoihin.
Sodan päätyttyä Irlanti kohteli näitä ihmisiä maanpettureina ja sotilaskarkureina. Vuonna 1949 säädetyn lain mukaan heidät erotettiin lopullisesti armeijasta ilman oikeutta eläkkeeseen tai sosiaaliturvaan. Lisäksi monesta tuli häpeätaakka koko suvulleen.
Nyt puolustusministeri Shatter kääntää asiat toisinpäin. Irlanti ei pelkästään anna anteeksi pettureiksi leimatuille, vaan myös esittää heille virallisen anteeksipyynnön.
Shatterin mukaan natseja vastaan taistelleet sotivat Irlannin itsenäisyyden suojelemiseksi. Hänen mukaansa nyt tunnustetaan yleisesti, että jos Saksa olisi valloittanut Britannian, ”olisi Irlanti ollut listalla seuraavana”.
Joukko karkureitten omaisia ja heidän perustamansa järjestö Irish Soldiers Pardons Campaign ovat vuosia tehneet työtä armahduksen puolesta.
Irlannin tasavallan hallitus pyrkii armahduslailla myös parantamaan suhteitaan Britanniaan kuuluvaan Pohjois-Irlantiin. Pohjois-Irlannin protestanttipoliitikot ovatkin ottaneet sovittelueleen myönteisesti vastaan.
uutiskirje 
