KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kehitys kehittyy

Tuula-Liina Varis
29.6.2013 17.48
Fediverse-instanssi:

45 vuotta sitten astui voimaan uusi laki taiteen edistämisestä, ja vanhojen lautakuntien tilalle tuli valtion taidetoimikuntalaitos moninaisine tehtävineen. Vuoden 1968 Parnassossa (1/1968) kokenut kulttuurihallintomies Jouko Tyyri pohdiskeli, mitä uusi järjestelmä merkitsee taide-elämälle ja ennen kaikkea taiteilijan elämälle. Lautakuntien rooli oli ollut melko passiivinen: lausuntoja, apurahojen ja palkintojen jakamista ja muuta rutiinia. Uusilta toimikunnilta laki edellytti aktiivisuutta ja aloitteellisuutta taiteellisen työn, taiteen tuntemuksen ja harrastuksen sekä taiteen ajankohtaistutkimuksen edistämisessä. Toimikuntien odotettiin tekevän aloitteita, esityksiä ja suunnitelmia taiteen edistämiseksi.

Tyyri ei oikein uskonut taidetoimikuntien käytännössä noudattavan hyvää tarkoittavia pykäliä. Toimikunnilta ”toivotaan liian paljon ja niitä tuetaan liian vähän. Meillä odotetaan valmista”, Tyyri kirjoitti. Siksi hän peräsi taiteen järjestöjen aktiivista roolia etenkin uuden lain koeajon aikana: yhteistyötä, tiedonjakamista, esityksiä, julkista ja sisäistä kritiikkiä. Tällainen panostus onnistuisi kenties aikaa myöten hankkimaan jopa ”täyden yhteiskunnallisen tunnustuksen” taiteelle ja sen tekijöille.

ILMOITUS
ILMOITUS
Tehtiin vuosisadan taidehallintouudistus, mutta sen yhteydessä ei edes mietitty taiteilijan työedellytysten parantamista taloudellista tukea lisäämällä.

Tyyriä lukiessa tuntuu, että uuden TAIKE-lain myötä olemme ennemminkin palaamassa vanhaan kuin astumassa uuteen.

Minulla on yhteensä 12 vuoden kokemus taidetoimikuntatyöstä sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Koen, että vanhan taiteenedistämislain monipuolista tehtävävalikoimaa eivät toimikunnat kyenneet täysimittaisesti täyttämään, eikä tuntunut siltä, että semmoinen hääräily olisi ollut suotavaakaan. Kokousaika tuppasi menemään rutiiniasioihin eikä riittänytkään, kotona piti tehdä lisää.

TAIKE-lain valmisteluprosessi vei aikaa ja energiaa tuhottomasti. Sen päälle teetti työtä Tyyrinkin kaipaama järjestöaktiivisuus: lausuntoja tuotettiin Kirjailijaliitossakin metreittäin ja istuttiin lukemattomissa kuulemis- ja tiedotus- ja kyselytilaisuuksissa.

Tuloksilla ei voi kehua. Taiteen kentältä katsoen taiteen autonomiaa heikennettiin monin tavoin: aluetaidetoimikuntien itsenäisyyttä rajoitettiin, vertaisarviointia heikennettiin toimikuntia ja niiden jäsenmäärää supistamalla, tehtäväkuvaa kaventamalla ja heikentämällä taidekentän vaikutusta jäsenten nimittämisessä. Erinomaista ajankohtaistutkimusta tehnyt TKT:n tutkimusosasto lakkautettiin. Kaikkia näitä toimenpiteitä taiteen kenttä vastusti sitkeästi, yksituumaisesti ja tuloksetta.

Jouko Tyyri piti artikkelissaan uuden järjestelmän tärkeimpänä tehtävänä kansalaisuuden hankkimista taiteilijalle niin, että ”hänenkin työvoimansa ja lahjakkuutensa nauttii yhteiskunnan suojelusta eikä tuhoudu pelkkään mahdollisuuksien puutteeseen”. Turha oli toivonsa: edellisen lain 45 voimassaolovuoden aikana ei kyetty hankkimaan taiteilijoille kunnon eläke- ja sosiaaliturvaa, ei tasa-arvoa terveydenhuollossa, ei työttömyysturvaa, eikä varsinkaan parantamaan hänen toimeentuloaan. Taiteellisen työn edellytysten turvaaminen uutta lainsäädäntöä vaativien prosessien kautta ei tuntunut olevan sen paremmin OKM:n kuin TKT:nkään intresseissä ainakaan minun toimintavuosinani.

”Ne laskevat yhä köyhien saatavat tappion puolelle”, kirjoittaa aforistisen tiivistämisen mestari Samuli Paronen mietekokoelmassaan. Taiteilijat ovat köyhiä, suuri osa rutiköyhiä, ääriharvat rikkaita. Koska heidän saatavansa lasketaan ”tappion puolelle”, tuntuu olevan liki mahdotonta luoda sellaista järjestelmää, joka antaisi heille samanlaiset kansalaisoikeudet kuin muille ihmisille. Se ei onnistu, vaikka taiteen merkitystä kansantalouden voimavarana juhlapuheissa ylistetään. ”Meillä odotetaan valmista.” Ei systeemi halua elättää taiteilijoita, se haluaa hyödyntää valmista työtä, jonka he ovat luoneet: tuotteistaa, kaupata, kansainvälistää, saada maalle mainetta.

Myös uusi laki todistaa samaa. Tehtiin vuosisadan taidehallintouudistus, mutta sen yhteydessä ei edes mietitty taiteilijan työedellytysten parantamista taloudellista tukea lisäämällä. Taiteilijakunnan, taiteellisen työn todellisten asiantuntijoiden ja vertaisarvioijien vaikutusta heikennettiin. Ei kriitikko tai tutkija taiteen tekemistä tunne, hän arvioi lopputuotetta, ja se on liian kapea näkökulma taiteilijuuteen.

Hallinto ei koskaan ole luova, byrokratiasta ei nouse ainuttakaan taideluomaa, vaikka virkoja hoidettaisiin hiki päässä ja hartiavoimin. Koska taiteen tekemisen ohjatut rahat eivät lisäänny, uudesta byrokratiasta ei nouse uusia sofioksasia, kansainväliseen menestykseen kipuavia muusikoita, ulkomaisiin gallerioihin haluttuja kuvataiteilijoita. He nousevat omasta voimastaan niin kuin tähänkin asti. Suuri enemmistö jatkaa kituuttamistaan kuten tähänkin asti. On hyvä muistaa, että parhaiten menestynyt ei välttämättä ole alansa paras. Parosen sanoin: ”Jos hinta on sama, valitsevat ihmiset aina mieluummin hyvän kuin huonon, ellei se ole hengentuote.”

En moiti ministeri Paavo Arhinmäkeä enkä TAIKE:n johtajaa Minna Sirnöä. Kyllä he taiteilijoille lisää rahaa antaisivat, jos sitä olisi. Mutta kun on tämä Euroopan kokoinen kriisi, johon voi vedota joka käänteessä. Yleensä köyhä saa edes sääliä osakseen, mutta kun köyhä on taiteilija, ei tule juuri sitäkään. Eduskunnassakin istuu saarakkoloita, jotka sielunveljineen haluavat poistaa valtion kustannuksella taidettaan tekeviltä sen demokratian takaaman ilmaisuvapauden, jota itse valtion kustannuksella pidäkkeettömästi hyödyntävät.

Jokin sentään muuttui: taidehallinto muutti Maneesikadulta Kaisaniemeen. Ehkä myös kokousten catering muuttui. Kuusi vuotta putkeen kokouksissa tarjottiin aina samanlainen juustosämpylä. Jos palkkio työstä olikin riittämätön, sämpylästä sain kyllikseni.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset