Sanonta, jonka mukaan isoimmat virheet tehdään silloin kun menee hyvin, pitää tänäänkin paikkansa. Ja erityisen hyvin juuri tällä viikolla, kun Suomesta hävisi yhden viikon aikana torstaihin mennessä yli 1 200 teollisuustyöpaikkaa. Luvussa eivät ole mukana STX:n Rauman telakan ja Metson paperiliiketoiminnan vähennysten vaikutukset alihankkijoihin.
Rakennemuutos runtelee rajusti teollisuus-Suomea. Kymmenen viime vuoden aikana teollisuudesta on kadonnut 90 000 työpaikkaa ja tahti on vain kiihtynyt sen jälkeen, kun hallitus päätti isosta alennuksesta yritysten verotukseen. Uusia työttömiä tulee niin kiivaaseen tahtiin, että puheet veroalen dynaamisista vaikutuksista voidaan unohtaa – jos niihin kukaan on uskonutkaan.
Osa työpaikkojen katoamisesta johtuu tuotannon siirtämisistä halpamaihin, osa siitä, ettei yhtiöiden nykyisille tuotteille enää ole entisenlaista kysyntää.
Suuri virhe oli päästää vallalle oppi omistajien avokätisestä palkitsemisesta.
Hyvä esimerkki jälkimmäisestä on paperikoneita valmistava Metso, joka ennen keskiviikkoista 660 työpaikan leikkausta on vienyt yt-leikkurin läpi muutamassa vuodessa noin 1 500 työpaikkaa. Paperikoneet eivät enää käy kaupaksi entiseen malliin, koska paperisten lehtien lukeminen on korvautunut tietokoneilla ja mobiililaitteilla.
Kehitys ei ole uusi eikä yllättävä. Verkkolehdet tulivat jo 1990-luvulla. Kysymys kuuluu, miksei Metsossa olevalla osaamisella pystytty innovoimaan uusia tuotteita, vaikka sähköisen lukemisen läpimurto oli nähtävissä pitkään.
Vastauksen antaa Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminnan tutkimusprofessori Antti Hautamäki uusimmassa Ulkopolitiikka-lehdessä: kun rahaa oli, sitä jaettiin osakkeenomistajille eikä sijoitettu uuden innovointiin. Nyt teollisuuden valitus kilpailukyvystä on Hautamäen mielestä turhaa.
1990-luvun lamasta käynnistyneen nousukauden suuri virhe oli päästää vallalle Björn Wahlroosiin henkilöityvä oppi omistajien avokätisestä palkitsemisesta kaiken muun edellä. Sen rinnalla ryhdyttiin amerikkalaisoppien mukaisesti kustannusten ja työvoiman leikkauksiin – ja samalla leikkaamaan omasta tulevaisuudesta.
Rahaa alkoi äkkiä tulvia ovista ja ikkunoista. Sitä ei käytetty uuden luomiseen, vaan tuhlattiin esimerkiksi Nokiassa oman yhtiön osakekurssin keinotekoiseen nostamiseen ja ylipäätään Suomessa ennen näkemättömän suuriin osinkoihin tuloksesta välittämättä. Esimerkiksi Metson tulos kääntyi selvään laskuun viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta tänä keväänä se monien muiden yhtiöiden tapaan nosti osinkoaan edellisvuodesta. Pikavoitot syrjäyttivät pitkäjänteisen vaurastumisen ja tuotekehittelyn.
Suomi uhkaa näivettyä. Ei liian suurien palkkojen ja sivukulujen vuoksi, vaan yksien hetken voittojen huuman takia.
uutiskirje 