KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Elokuvat

Ajan riento ja muistin mahti

1950-luvun talvisen Oulun korutonta kauneutta.

1950-luvun talvisen Oulun korutonta kauneutta.

Harri-Ilmari Moilanen
20.9.2013 14.44

Peter von Bagh (s. 1943) on tehnyt tähänastisen uransa hienoimman työn. Muisteja on sympaattinen pieni helmi, jossa yhdistyvät linjakkaasti ja napakasti henkilökohtaisuus sekä laajat kaupunki-, kulttuuri- ja yhteiskuntahistorialliset kaaret.

Bagh on pysytellyt taustalla pääsääntöisesti dokumentaarisissa töissään. Nyt hän on tehnyt piristävän siirron ja tuo esille lapsuutensa ja nuoruutensa moninaiset maisemat. Hän tekee aikamatkansa löytöretkeilijän uteliaisuudella, käsityöläisen nöyryydellä ja herrasmiehen tyylitajulla.

Tekijälleen tyypillisesti materiaalin rungon muodostavat näytteet elo- ja valokuvien, uutiskatsausten, kaitafilmien, maalausten, kirjallisuuden ja musiikin parista. Kokonaisuuden viimeistelevät näkymät tämän päivän Oulusta.

Muisteja ei ole pää kallellaan eilistä haikaileva kotiseutukimara. Elävänä sykkivällä kiertoajelulla mennyt maailma ei ehkä koe ylösnousemusta, mutta saa kantavat siivet.

Keskiössä on ei ihan tavallisesta perheestä lähtöisin olevan pojan kasvutarina nuorukaiseksi kotikaupunkinsa vaihtuvilla näyttämöillä. Bagh esittelee katsojille elämänsä varhaisimmat yliopistot.

Oma maailma Oulussa

Elokuvaan hahmottuu kiehtova mikrokosmos. Oulusta muotoutuu pitkälle oma maailmansa, niin kuin lähikulmat lapsen ja varhaisnuoren tajunnassa ennen nettikautta tuppasivat olemaan.

Muu maailma on kaukana, mutta silti läsnä, ei vähiten kuvitteellisissa elokuvissa. Tästä Bagh tarjoaa veikeitä näytteitä.

Henkilökohtaisen suhde lähiympäristöön ja muuhun maailmaan toimii dynaamisesti. 1950-luvun Oulu näyttäytyy elokuvassa ihmisiä ja ihmeitä, taloutta, kulttuuria ja totta kai myös jääpalloa sykkivänä satamakaupunkina, jolla on kesällä tarjottavana asukkailleen hieno aurinkoranta. Baghin suvussa Terijoki korvautui Nallikarilla.

Kriittisesti Nokian ihmeestä

Kalevan, Kansan Tahdon ja Nyyrikin kotikaupunkia lähestytään kiitettävän monelta kantilta. Samalla muistetaan aikakauden ihmeitä, jotka eivät olleet vain oululaisten yksinoikeus.

Opinahjonsa Oulun lyseon Bagh tuo osaksi koko Suomen sivistyshistoriaa, ennen muuta kirjallisuuden osalta: nimet V. A. Koskenniemi, Paavo Rintala ja Väinö Kirstinä puhuvat puolestaan. Siivu Oulua liittyy myös Piippolan suureen poikaan Pentti Haanpäähän. Myöhempiä alansa merkkivieraita kaupungissa ovat olleet Kalle Päätalo ja Timo K. Mukka.

Tekijänsä sinänsä ansiokkaaseen kollaasiin Helsinki, ikuisesti (2008) verrattuna suhde menneen ja nykyhetken välillä toimii voimallisemmin.

Näin mukaan tulevat kaupunkikuvan muuttuminen esimerkiksi vanhojen arvotalojen purkuna ja, kuinkas muuten, ”Nokian ihme”. Siihen Bagh suhtautuu kriittisesti, mikä viimeaikaisten tapahtumien valossa on vähintäänkin kohtuullista.

Oulun kautta koko Suomi

Yhteiskunnallisen ilmaston muutokseen liittyy osuva kiteytys poliittisen vasemmiston nykytilasta. Oulun kautta tapetilla on monessakin mielessä koko Suomi.

Aikoinaan Oulussa kutsuttiin ”muisteiksi” tyttöjen keräämiä kiiltokuvia. Niistä elokuva kaartaa verrattomasti laajempiin ulottuvuuksiin, mitä itse muistin käsitteeseen tulee.

Onhan muisti tärkeä tajunnallinen uintitaito: ettei hukkuisi ajan muuttuvissa virtauksissa ja että tärkeäksi koettu säilyttäisi elinvoimaisuutensa.

Pienellä sanaleikillä latinan parista löytyy synkempiä vesiä, kun pannaan ihotuntumaan muisti (memoria) ja verbi kuolla (mori). Tältä pohjalta kuolema on kuin muistin sisään kiertynyt pelote: jos muisti ei pelaa, niin homma voi sutia pahastikin.

Tässä suhteessa Bagh on tehnyt jo ennen tätä kiitettävän urakan kansakunnan yhteisen muistin eteen.

Ajan suuressa kertomuksessa

Faktan ja fiktion, pysyvän ja katoavan jännitteet toistuvat Baghin tuotannossa. Tuossa jatkumossa Muisteja antaa menneelle Oululle uuden tilaisuuden, kiitos paljolti elokuvan luontaisen voiman ilmaisuvälineenä (”elävät kuvat”).

Viime kädessä Baghin kotiseutumuistelon anti on universaali, ja vieläpä pitkällä kantamalla: Muisteja tiivistää mieleenpainuvasti erään pienen luvun Ajan suuressa kertomuksessa.

MUISTEJA. Pieni elokuva 1950-luvun Oulusta (Suomi 2013). Käsikirjoitus ja ohjaus: Peter von Bagh. Kuvaus: Arto Kaivanto. Leikkaus: Petteri Evilampi. Lukijat: Erja Manto, Eero Saarinen, Peter von Bagh, Kuutti Evilampi.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hinduille pyhä Jamuna-joki vaahtoaa valkoisena saastumisen seurauksena.

Invisible Demons tuo ympäristökatastrofin iholle

Elokuvassa tunturit mielletään nukkuviksi jättiläisiksi.

Nukkuvat jättiläiset heräävät – Tunturin tarina on hyvä päätös luontofilmitrilogialle

KAVI esittää Helsingissä Kino Reginassa joulukuussa viisi Šukšinin elokuva. Niistä yksi on Me poikamiehet.

KAVIn Šukšin-elokuvien sarja käynnistyy joulukuussa – ”Teemana elokuvissa on usein maalaisuus, siperialaisuus ja nyrjähtänyt syrjäytyneisyys”

Ohjaaja Juho Kuosmanen sanoo, että hänen elokuvansa ja Rosa Liksomin kirja ovat itsenäisiä eri teoksia, mutta sielunkumppaneita keskenään. Kuvassa Kuosmanen pääosanesittäjä Seidi Haarlan kanssa kuvausjunassa.

Ohjaaja Juho Kuosmanen Hytti nro 6:sta: ”Molemmat teokset ovat muiston kaltaisia”

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 
05

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään