Peter von Bagh (s. 1943) on tehnyt tähänastisen uransa hienoimman työn. Muisteja on sympaattinen pieni helmi, jossa yhdistyvät linjakkaasti ja napakasti henkilökohtaisuus sekä laajat kaupunki-, kulttuuri- ja yhteiskuntahistorialliset kaaret.
Bagh on pysytellyt taustalla pääsääntöisesti dokumentaarisissa töissään. Nyt hän on tehnyt piristävän siirron ja tuo esille lapsuutensa ja nuoruutensa moninaiset maisemat. Hän tekee aikamatkansa löytöretkeilijän uteliaisuudella, käsityöläisen nöyryydellä ja herrasmiehen tyylitajulla.
Tekijälleen tyypillisesti materiaalin rungon muodostavat näytteet elo- ja valokuvien, uutiskatsausten, kaitafilmien, maalausten, kirjallisuuden ja musiikin parista. Kokonaisuuden viimeistelevät näkymät tämän päivän Oulusta.
Muisteja ei ole pää kallellaan eilistä haikaileva kotiseutukimara. Elävänä sykkivällä kiertoajelulla mennyt maailma ei ehkä koe ylösnousemusta, mutta saa kantavat siivet.
Keskiössä on ei ihan tavallisesta perheestä lähtöisin olevan pojan kasvutarina nuorukaiseksi kotikaupunkinsa vaihtuvilla näyttämöillä. Bagh esittelee katsojille elämänsä varhaisimmat yliopistot.
Oma maailma Oulussa
Elokuvaan hahmottuu kiehtova mikrokosmos. Oulusta muotoutuu pitkälle oma maailmansa, niin kuin lähikulmat lapsen ja varhaisnuoren tajunnassa ennen nettikautta tuppasivat olemaan.
Muu maailma on kaukana, mutta silti läsnä, ei vähiten kuvitteellisissa elokuvissa. Tästä Bagh tarjoaa veikeitä näytteitä.
Henkilökohtaisen suhde lähiympäristöön ja muuhun maailmaan toimii dynaamisesti. 1950-luvun Oulu näyttäytyy elokuvassa ihmisiä ja ihmeitä, taloutta, kulttuuria ja totta kai myös jääpalloa sykkivänä satamakaupunkina, jolla on kesällä tarjottavana asukkailleen hieno aurinkoranta. Baghin suvussa Terijoki korvautui Nallikarilla.
Kriittisesti Nokian ihmeestä
Kalevan, Kansan Tahdon ja Nyyrikin kotikaupunkia lähestytään kiitettävän monelta kantilta. Samalla muistetaan aikakauden ihmeitä, jotka eivät olleet vain oululaisten yksinoikeus.
Opinahjonsa Oulun lyseon Bagh tuo osaksi koko Suomen sivistyshistoriaa, ennen muuta kirjallisuuden osalta: nimet V. A. Koskenniemi, Paavo Rintala ja Väinö Kirstinä puhuvat puolestaan. Siivu Oulua liittyy myös Piippolan suureen poikaan Pentti Haanpäähän. Myöhempiä alansa merkkivieraita kaupungissa ovat olleet Kalle Päätalo ja Timo K. Mukka.
Tekijänsä sinänsä ansiokkaaseen kollaasiin Helsinki, ikuisesti (2008) verrattuna suhde menneen ja nykyhetken välillä toimii voimallisemmin.
Näin mukaan tulevat kaupunkikuvan muuttuminen esimerkiksi vanhojen arvotalojen purkuna ja, kuinkas muuten, ”Nokian ihme”. Siihen Bagh suhtautuu kriittisesti, mikä viimeaikaisten tapahtumien valossa on vähintäänkin kohtuullista.
Oulun kautta koko Suomi
Yhteiskunnallisen ilmaston muutokseen liittyy osuva kiteytys poliittisen vasemmiston nykytilasta. Oulun kautta tapetilla on monessakin mielessä koko Suomi.
Aikoinaan Oulussa kutsuttiin ”muisteiksi” tyttöjen keräämiä kiiltokuvia. Niistä elokuva kaartaa verrattomasti laajempiin ulottuvuuksiin, mitä itse muistin käsitteeseen tulee.
Onhan muisti tärkeä tajunnallinen uintitaito: ettei hukkuisi ajan muuttuvissa virtauksissa ja että tärkeäksi koettu säilyttäisi elinvoimaisuutensa.
Pienellä sanaleikillä latinan parista löytyy synkempiä vesiä, kun pannaan ihotuntumaan muisti (memoria) ja verbi kuolla (mori). Tältä pohjalta kuolema on kuin muistin sisään kiertynyt pelote: jos muisti ei pelaa, niin homma voi sutia pahastikin.
Tässä suhteessa Bagh on tehnyt jo ennen tätä kiitettävän urakan kansakunnan yhteisen muistin eteen.
Ajan suuressa kertomuksessa
Faktan ja fiktion, pysyvän ja katoavan jännitteet toistuvat Baghin tuotannossa. Tuossa jatkumossa Muisteja antaa menneelle Oululle uuden tilaisuuden, kiitos paljolti elokuvan luontaisen voiman ilmaisuvälineenä (”elävät kuvat”).
Viime kädessä Baghin kotiseutumuistelon anti on universaali, ja vieläpä pitkällä kantamalla: Muisteja tiivistää mieleenpainuvasti erään pienen luvun Ajan suuressa kertomuksessa.
MUISTEJA. Pieni elokuva 1950-luvun Oulusta (Suomi 2013). Käsikirjoitus ja ohjaus: Peter von Bagh. Kuvaus: Arto Kaivanto. Leikkaus: Petteri Evilampi. Lukijat: Erja Manto, Eero Saarinen, Peter von Bagh, Kuutti Evilampi.