KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Romeo ja Julia Liisankadulla

Sarjakuvataiteilija piirsi maailman tunnetuimman rakkaustarinan 1900-luvun alun Helsinkiin.

Anna Paju
22.9.2013 12.00

Sarjakuvataiteilija Timo Mäkelällä on takanaan melkoinen urakka. Vuodesta 2008 hän on piirtänyt paperille Romeon ja Julian tarinaa. Viisivuotinen työskentelyapuraha mahdollisti laajan teoksen toteuttamisen.

– Onnettoman rakkauden tarina tuntuu vainoavan minua. Se on jollain tavalla minuun elämässäni kolahtanut ja koskenut, perustelee Mäkelä tarttumistaan maailman ehkä tunnetuimpaan rakkaustarinaan.

– Halusin myös tehdä klassikon. Romaani ei oikein tahdo mahtua, ei elokuvaksi eikä sarjakuvaksi, mutta näytelmä on massana pikkaisen pienempi.

– Mietin myös Dostojevskin Idioottia, se olisi ollut henkilögallerialtaan mainio, mutta siitä olisi tullut noin 3 000 sivua sarjakuvaa, nauraa Mäkelä.

Mäkelän mukaan painetun tekstin määrän voi sarjakuvaksi muutettuna kertoa neljällä. Romeossa ja Juliassa on neljä ja puoli sataa sivua ja noin 1 200 kuvaa.

– En tehnyt kokonaiskäsikirjoitusta, vaan etenin kohtaus kohtaukselta.

Onneton rakkaus
kiinnostaa

Moni tuntee maailmankuulun tarinan onnettoman lopun, mutta harva on perehtynyt siihen kokonaisuutena.

– Romeosta ja Juliasta tunnetaan vain se rakkaustarina. Mutta se on hirveän laaja, siinä on monenlaisia sivujuonia ja iso henkilöskaala, monenlaista kerrosta.

Tarinassa juostaan koko ajan kellon perässä ja tahti kiihtyy loppua kohden.

Romeon hahmossa on Mäkelän tuotantoa tunteville tuttua.

– Vähän hauras mies, joka ei oikein pärjää maailmassa niin voimakkaalla eteenpäinmenolla kuin tarinan nainen, hän kuvailee.

– Olen poiminut sen aikanaan Maupassantin tarinasta Mustapukuinen nainen.

Mäkelä kehuu Shakespearen näytelmän olleen aikanaan varsin moderni teos, muun muassa muodoltaan.

– Sen täytyi olla tragedia, koska päähenkilöt kuolevat, mutta lähes kaikki kohtaukset ovat koomisia, lähes farssimaisia.

Esimerkkinä hän mainitsee Romeon ja Julian kuoleman, joka väärinkäsityksineen ja moninkertaisine itsemurhineen sisältää hupaisiakin aineksia.

Myös Julia on hahmona valtavan moderni: vahva nainen, joka ottaa kohtalon omiin käsiinsä.

Tarinassa, josta Shakespeare sai innoituksensa, Romeota ja Juliaa paheksutaan, annetaan ymmärtää, että uhmatessaan perheitään, he saivat ansaitsemansa rangaistuksen.

– Shakespeare taas näkee heidän rakkautensa olleen sen väärtti.

Näin kirjailija vaikutti myös osaltaan romanttisen rakkauden käsitteen syntymiseen.

Uskooko Mäkelä ollenkaan onnellisiin loppuihin vai onko intohimoinen rakkaus aina tuhoon tuomittu?

– Monella suurella rakkaudella on onnellinen loppu, mutta aivan kuten hävitystä sodasta saa paremman kaunokirjallisen teoksen kuin voitetusta, niin sellaisesta rakkaudesta, joka ei onnistu, saa kiinnostavamman. Jos pari saa toisensa, jännite laukeaa.

Signe Branderin
Helsinki

Mäkelän hahmot eivät rakastu 1500-luvun Veronassa, vaan Helsingissä vuonna 1910. Hän on aiemminkin sijoittanut sarjakuvatarinansa 1900-luvun alun Helsinkiin.

Emil ja Sofi (Arktinen banaani 2005) teki kunniaa kaupungin arkkitehtuurille ja Signe Branderin valokuville.

– Tein sen yhteydessä ison taustatyön Romeoon ja Juliaan.

Branderin hienot kuvat rakenteilla olevasta kaupungista ovat myös syy siihen, miksi tarina tapahtuu juuri vuonna 1910. Sen ajan Helsinki on taltioitu tarkasti.

Ensimmäinen näytös tapahtuu Mäkelälle rakkaassa paikassa, Vanhan kirkon puistossa. Julia asuu Liisankadun päässä Kruunuhaassa. Lokki päivystää kauppatorin yllä ja Romeo kävelee öisessä Kaivopuistossa.

– Klassinen rakkaustarina sijoitettuna meille tuttuun ympäristöön herättää ehkä uudenlaisia mielikuvia ja tunteita.

Timo Mäkelä ei ole syntyperäinen helsinkiläinen, mutta asunut kaupungissa jo vuodesta 1968. Hän arvelee, että muualta tullut näkee kaupungin hienouden paremmin.

– Helsinki on minun suuri rakkauteni.

William Shakespearen Romeo & Julia Timo Mäkelän sarjakuvana. 432 sivua, Arktinen banaani, 2013.

Timo ”Timppa” MäkeläJulkaissut useita sarjakuva-albumeja-, romaaneja- ja novelleja.Piirtänyt poliittisia pilakuvia ja sarjakuvia (Pieniä julmia tarinoita, Minun elämäni) mm. Helsingin Sanomiin, Kansan Uutisiin ja Ilta-Sanomiin.Saanut mm. Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon ja taiteen valtionpalkinnon.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Maahanmuuttajien suuri osuus toimeentulotuen saajissa johtuu muun muassa heidän heikosta asemastaan työmarkkinoilla, jolloin he eivät pääse ansiosidonnaisten etuuksien piiriin. Silloin jäljelle jää vain viimesijainen tuki.

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra ajavat Suomeen tiukkaa velkajarrua. Monien asiantuntijoiden mielestä siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

Israel syyllistyy Gazassa kansanmurhaan, johon maan korkein poliittinen johto on yllyttänyt, toteaa YK:n alainen tutkimuskomissio.

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

Tuoreen väestöennusteen mukaan väki vähenee miltei jokaisessa Suomen kolkassa.

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 
04

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
05

Eduskunnasta lähes rikkumaton tuki Ukrainalle – vain Yrttiaho toi särön

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

15.09.2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

15.09.2025

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

15.09.2025

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

15.09.2025

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

14.09.2025

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

14.09.2025

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

14.09.2025

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

13.09.2025

Kari Haakanan vakoiluromaani Kirvesmies huimaa yhdistäessään oivaltavasti totta ja keksittyä

13.09.2025

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

13.09.2025

Vihreä siirtymä meille, haitat heille – Taina Haahdin Aktivisti perkaa globaalia eriarvoisuutta dekkarin muodossa

12.09.2025

Ulkomaalaislain muutokset syrjivät, sanoo ammattiliitto – ”Kotoutumista ei edistetä epävarmuudella”

12.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään