KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Romeo ja Julia Liisankadulla

Sarjakuvataiteilija piirsi maailman tunnetuimman rakkaustarinan 1900-luvun alun Helsinkiin.

Anna Paju
22.9.2013 12.00
Fediverse-instanssi:

Sarjakuvataiteilija Timo Mäkelällä on takanaan melkoinen urakka. Vuodesta 2008 hän on piirtänyt paperille Romeon ja Julian tarinaa. Viisivuotinen työskentelyapuraha mahdollisti laajan teoksen toteuttamisen.

– Onnettoman rakkauden tarina tuntuu vainoavan minua. Se on jollain tavalla minuun elämässäni kolahtanut ja koskenut, perustelee Mäkelä tarttumistaan maailman ehkä tunnetuimpaan rakkaustarinaan.

– Halusin myös tehdä klassikon. Romaani ei oikein tahdo mahtua, ei elokuvaksi eikä sarjakuvaksi, mutta näytelmä on massana pikkaisen pienempi.

– Mietin myös Dostojevskin Idioottia, se olisi ollut henkilögallerialtaan mainio, mutta siitä olisi tullut noin 3 000 sivua sarjakuvaa, nauraa Mäkelä.

Mäkelän mukaan painetun tekstin määrän voi sarjakuvaksi muutettuna kertoa neljällä. Romeossa ja Juliassa on neljä ja puoli sataa sivua ja noin 1 200 kuvaa.

– En tehnyt kokonaiskäsikirjoitusta, vaan etenin kohtaus kohtaukselta.

Onneton rakkaus
kiinnostaa

Moni tuntee maailmankuulun tarinan onnettoman lopun, mutta harva on perehtynyt siihen kokonaisuutena.

– Romeosta ja Juliasta tunnetaan vain se rakkaustarina. Mutta se on hirveän laaja, siinä on monenlaisia sivujuonia ja iso henkilöskaala, monenlaista kerrosta.

Tarinassa juostaan koko ajan kellon perässä ja tahti kiihtyy loppua kohden.

Romeon hahmossa on Mäkelän tuotantoa tunteville tuttua.

– Vähän hauras mies, joka ei oikein pärjää maailmassa niin voimakkaalla eteenpäinmenolla kuin tarinan nainen, hän kuvailee.

– Olen poiminut sen aikanaan Maupassantin tarinasta Mustapukuinen nainen.

Mäkelä kehuu Shakespearen näytelmän olleen aikanaan varsin moderni teos, muun muassa muodoltaan.

– Sen täytyi olla tragedia, koska päähenkilöt kuolevat, mutta lähes kaikki kohtaukset ovat koomisia, lähes farssimaisia.

Esimerkkinä hän mainitsee Romeon ja Julian kuoleman, joka väärinkäsityksineen ja moninkertaisine itsemurhineen sisältää hupaisiakin aineksia.

Myös Julia on hahmona valtavan moderni: vahva nainen, joka ottaa kohtalon omiin käsiinsä.

Tarinassa, josta Shakespeare sai innoituksensa, Romeota ja Juliaa paheksutaan, annetaan ymmärtää, että uhmatessaan perheitään, he saivat ansaitsemansa rangaistuksen.

– Shakespeare taas näkee heidän rakkautensa olleen sen väärtti.

Näin kirjailija vaikutti myös osaltaan romanttisen rakkauden käsitteen syntymiseen.

Uskooko Mäkelä ollenkaan onnellisiin loppuihin vai onko intohimoinen rakkaus aina tuhoon tuomittu?

– Monella suurella rakkaudella on onnellinen loppu, mutta aivan kuten hävitystä sodasta saa paremman kaunokirjallisen teoksen kuin voitetusta, niin sellaisesta rakkaudesta, joka ei onnistu, saa kiinnostavamman. Jos pari saa toisensa, jännite laukeaa.

Signe Branderin
Helsinki

Mäkelän hahmot eivät rakastu 1500-luvun Veronassa, vaan Helsingissä vuonna 1910. Hän on aiemminkin sijoittanut sarjakuvatarinansa 1900-luvun alun Helsinkiin.

Emil ja Sofi (Arktinen banaani 2005) teki kunniaa kaupungin arkkitehtuurille ja Signe Branderin valokuville.

– Tein sen yhteydessä ison taustatyön Romeoon ja Juliaan.

Branderin hienot kuvat rakenteilla olevasta kaupungista ovat myös syy siihen, miksi tarina tapahtuu juuri vuonna 1910. Sen ajan Helsinki on taltioitu tarkasti.

Ensimmäinen näytös tapahtuu Mäkelälle rakkaassa paikassa, Vanhan kirkon puistossa. Julia asuu Liisankadun päässä Kruunuhaassa. Lokki päivystää kauppatorin yllä ja Romeo kävelee öisessä Kaivopuistossa.

– Klassinen rakkaustarina sijoitettuna meille tuttuun ympäristöön herättää ehkä uudenlaisia mielikuvia ja tunteita.

Timo Mäkelä ei ole syntyperäinen helsinkiläinen, mutta asunut kaupungissa jo vuodesta 1968. Hän arvelee, että muualta tullut näkee kaupungin hienouden paremmin.

– Helsinki on minun suuri rakkauteni.

William Shakespearen Romeo & Julia Timo Mäkelän sarjakuvana. 432 sivua, Arktinen banaani, 2013.

Timo ”Timppa” MäkeläJulkaissut useita sarjakuva-albumeja-, romaaneja- ja novelleja.Piirtänyt poliittisia pilakuvia ja sarjakuvia (Pieniä julmia tarinoita, Minun elämäni) mm. Helsingin Sanomiin, Kansan Uutisiin ja Ilta-Sanomiin.Saanut mm. Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon ja taiteen valtionpalkinnon.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Laura Meriluoto

Laura Meriluoto: Monimuotoisuuden säilyttämisen pitäisi olla tärkeimpiä asioita politiikan agendalla

Minja Koskela

Kokoomuksen leikkauslista tekisi maksimaalista tuhoa ja johtaisi suoriin irtisanomisiin

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Teollisuusliitossa heräsi epäilys: Kokoomuksella valmistelussa eläkeiän nosto?

Nyt tarvitaan täysosuma – 3+1 asiaa, jotka ratkaisevat, saako vasemmistoliitto paikan Satakunnan vaalipiirissä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Väestön ikääntyminen ei johdakaan kriisiin, väittää SAK:n pääekonomisti – ”Eläkeiän nousu helpottaa väestöllistä huoltosuhdetta”

 
02

Googlen luvattomat raiskiot ovat maistiainen tulevaisuudesta, jossa suurimmat huseeraavat miten huvittaa

 
03

Hallituskausi tuplasi naisten poliklinikkamaksun – Ei kiinnosta hallitusta tippaakaan

 
04

Timo Furuholm: Hallituksen investointiohjelman rahoittaminen VR:n pussista herättää kysymyksiä

 
05

Teollisuusliitossa heräsi epäilys: Kokoomuksella valmistelussa eläkeiän nosto?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Huoltovarmuushäiriöt vaarassa kasvaa ilmastonmuutoksessa – Kiertotalous ja materiaalitehokkuus pienentävät riskejä

30.09.2026

Huuhkajat pelasi vaivoin tasan Valko-Venäjää vastaan

29.09.2026

Googlen luvattomat raiskiot ovat maistiainen tulevaisuudesta, jossa suurimmat huseeraavat miten huvittaa

29.09.2026

Kaivostoiminnan ehtoja kiristettävä – ”Ei nykyisellään riitä suojaamaan luontoa”

29.09.2026

Miksi tyytyä yhteen? Arhinmäen ehdokkuus eduskuntavaaleissa petaa vasemmistoliitolle erinomaiset mahdollisuudet jättipottiin Helsingissä

28.09.2026

Äideiksi pakotetut – Joka vuosi sadat alle 14-vuotiaat perulaistytöt saavat lapsen

27.09.2026

Kale Puonti kuvaa poliisin tietolähdetoimintaa Ilmiantajassa tavalla, josta välittyy kitkeryys Jari Aarnion tapauksen jälkeen uusittuja sääntöjä kohtaan

27.09.2026

Tilastojen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta vähentyi Kuubassa – Tutkijan mielestä luvut johtavat harhaan

27.09.2026

Päivi Alasalmen historiallisessa Tampere-dekkarissa Enkelinkiharassa sarjamurhaaja iskee köyhien Kyttälässä, mutta se ei tunnu miltään

26.09.2026

Lämpötila nousee puolitoista astetta, ja se on pienille saarivaltioille kohtalokasta

26.09.2026

124 ympäristöaktivistia surmattiin viime vuonna – valtaosa uhreista on alkuperäiskansojen jäseniä ja pienviljelijöitä

26.09.2026

Datakeskushankkeissa noudatettava työehtoja – ”Ulkomaisen työvoiman riisto ei valitettavasti ole mikään uusi ilmiö”

25.09.2026

Hallituskausi tuplasi naisten poliklinikkamaksun – Ei kiinnosta hallitusta tippaakaan

25.09.2026

Väestön ikääntyminen ei johdakaan kriisiin, väittää SAK:n pääekonomisti – ”Eläkeiän nousu helpottaa väestöllistä huoltosuhdetta”

25.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset