Joukko Greenpeacen aktivisteja, mukana suomalainen Sini Saarela, ovat saaneet kovat syytteet murmanskilaisessa tuomioistuimessa. Heitä syytetään merirosvouksesta.
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi totesi keskiviikkona Yle Uutisille, että tapahtumat venäläisellä öljynporauslautalla eivät tule lähellekään kansainvälisen oikeuden määrittämää merirosvoutta.
Greenpeacen aktivistit eivät käyttäneet väkivaltaa eivätkä he toimillaan tavoitelleen yksityistä etua. Merirosvouksen pitäisi lisäksi tapahtua aavalla merellä.
Venäläinen tuomioistuin toimii maan lakien mukaan. Ilmeisesti tuomioistuin lähteekin siitä, että aktivistit tunkeutuivat Venäjän aluevesille luvatta ja toimivat organisoituneena ryhmänä, kuin merirosvot ikään. Greenpeaceen ei Venäjällä suhtauduta kovinkaan suopeasti ja sen toimintaan osallistuminen voi jo itsestään olla syytekynnystä madaltava tekijä.
Mitä Venäjä sitten ajaa ankarilla syytteillä? Ilmeisesti kyse on varoituksesta kaikille niille, jotka suunnittelevat vastaavanlaisia mielenilmauksia. Syytteiden ja mahdollisten kovien tuomioiden arvellaan toimivan ”ennaltaehkäisevästi”.
Greenpeace taas on saavuttanut – joskin aika kovalla hinnalla – ainakin yhden perustavoitteensa. Gazpromin öljylautalla mieltään osoittaneet aktivistit saivat nostettua Arktisen alueen öljyporauksen otsikoihin.
Runsaasti julkisuutta ovat nyt saaneet öljynporauksen suuret riskit alueen herkälle luonnolle. Gazpromin lautta on ensimmäinen, jonka on tarkoitus hyödyntää arktisia öljyvaroja kaupallisesti. Karibian meren taannoinen öljykatastrofi osoitti, että luontoa tuhoavan suuronnettomuuden vaara vaanii koko ajan.
Juuri keskiviikkona eduskunnalle esitellyssä arktisen alueen strategiassaan Suomi lupaa sitoutua olemaan edelläkävijä arktisen alueen kestävyyden valvojana ja vaatii muun muassa ensimmäisenä arktisena valtiona pohjoisnavan ympäröivän meren suojelemista. Sanat on muutettava teoiksi.
Greenpeacen aktivistit eivät ole merirosvoja. Aktivistit on vapautettava ilman tuomioita – ja mahdollisimman nopeasti.