Viimeinen sana
Helsingissä on 37 yleistä kirjastoa.
Koko Suomessa on yksi lastensairaala, jossa voidaan tehdä kaikkein vaativimpia hoitoja syöpäpotilaiden kantasolusiirroista vaativaan sydänkirurgiaan.
Kun Suomi täyttää neljän vuoden kuluttua sata vuotta, niin kumpaan liittyy juhlavuoden suurin hanke?
Se on tärkeää, koska se on Helsingissä.
Siihen, että Helsinkiin pitää rakentaa vielä yksi kirjasto. Sen kustannusarvio – joka tietenkin tulee ylittymään – on 70 miljoonaa euroa. Kaupunki on maksamassa puolet ja loppuun toivotaan apua valtiolta. Normaali valtion rahoitus olisi kahdeksan miljoonaa euroa, mutta kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on pitänyt mahdollisena 20–30 miljoonaa.
Se yksi ja ainoa vaativimpiin hoitoihin erikoistunut lastensairaala on 1940-luvulla valmistunut Lastenklinikka. Sairaalan parasta ennen päiväys meni umpeen vuosia sitten. On homeongelmaa ja ahtautta, jotka pahimmassa tapauksessa estävät leikkauksia.
Myös uuden lastensairaalan on määrä valmistua vuonna 2017. Kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa – varmasti sekin ylittyy – josta HUS:n lahjoitus on 40 miljoonaa ja valtion 40 miljoonaa. Suomessa poikkeuksellisella kansalaiskeräyksellä yritetään saada kokoon 30 miljoonaa euroa hanketta vauhdittamaan.
Minulla ei ole mitään hyväntekeväisyyttä, leijonien makeiskoreja eikä edes puolueettomia humanisteja vastaan. Tässä tapauksessa kahdessa samanaikaisessa hankkeessa arvot ovat kuitenkin täysin viturallaan. On vaikea kuvitella mitään sekä käytännöllisesti että symbolisesti sopivampaa juhlavuoden hanketta kuin lastensairaala. Jos jossain, niin siinä ollaan aivan kirjaimellisesti tulevaisuuden valtimolla.
Lastensairaala saadaan varmasti rakennetuksi tavoitellussa aikataulussa, mutta eivät tällaiset hankkeet saa olla sen varassa, huvittaako niitä tukea vai ei. Progressiivinen verotus, tuo maailman hienoin keksintö, on sitä varten, etteivät elintärkeät hankkeet riipu kansalaisten mielialan vaihteluista.
Helsinkiin rakennettava 38. yleinen kirjasto, vaikka olisikin puurakentamisen lippulaiva, on vain Helsinkiin rakennettava kirjasto. Yhdentekevä meidän muualla asuvien kannalta.
Juhlavuoden hanke heijastaa ajattelua, että se on tärkeää, koska se on Helsingissä. Se on sitä samaa tuputtamista, jossa kaikki pitää ahtaa muun Suomen kannalta vihoviimeiselle pussinperälle maksamaan itsensä kipeäksi asumiseksi kutsutusta perustarpeesta.
Uusi lastensairaala maksaa siis 160 miljoonaa euroa.
Muistatteko vielä varallisuusveron, jonka demareiden tällä erää viimeinen vahva mies Eero Heinäluoma poisti vuonna 2005? Poistamista perusteltiin muun muassa veron huonolla tuotolla, joka oli viime vaiheessa 125 miljoonaa euroa vuodessa ennen kuin sen tuottoa supistettiin tarkoituksella uusin vähennyksin.
125 miljoonaa euroa on toisina aikoina mitätön raha, toisina suunnaton summa. Jos veron keräämistä olisi jatkettu, sillä olisi koottu valtion kassaan moninkertainen summa sekä lastensairaalan että keskustakirjaston rakentamista varten. Nyt sairaalan rakentamiseen tarvitaan hyväntekeväisyyttä ja lisäksi on menetetty tiedot varallisuuserojen kehityksestä tässä maassa.
Näin niitä kestävyysvajeita tehdään.
uutiskirje 