KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Ellen Gallagherin taiteessa halveksittu musta on kaunista

Rotukysymysten lisäksi Ellen Gallagher käsittelee töissään sukupuolta ja sosiaalista identiteettiä. Kuvassa teos Preserve, 2001 (öljyväri, lyijykynä, pomada ja plastoliini aikakauslehden sivuille, maalattu puu).

Rotukysymysten lisäksi Ellen Gallagher käsittelee töissään sukupuolta ja sosiaalista identiteettiä. Kuvassa teos Preserve, 2001 (öljyväri, lyijykynä, pomada ja plastoliini aikakauslehden sivuille, maalattu puu). Kuva: Sara Hildénin taiudemuseo

Myyttien, merenalaisen maailman ja afroamerikkalaisuuden kipeänkauniita konserttoja AxME-näyttelyssä Tampereella.

Siskotuulikki Toijonen
12.10.2013 15.00
Fediverse-instanssi:

Sara Hildénin taidemuseossa on avattu upea, kansainvälisesti yhden ”kuumimman” taitelijan Ellen Gallagherin, Yhdysvaltojen mustaa väestöä vaikuttavasti kuvaava AxME -näyttely. Nimi viittaa monisävyisesti mustan väestön slangiin: kysy minulta.

Gallagher (s.1965) virkistää taiteellaan historiallista muistiamme palauttamalla mieliin maansa synkän orjahistorian. Maalaukset, kollaasit, piirustukset, veistokset, animaatiot ja elokuvainstallaatiot liikkuvat abstraktin ja figuratiivisen taiteen välimaastossa. Aiheiden lähteenä on muun muassa mustien populaarikulttuuri, yhteiskunnallinen historia, kirjallisuus sekä arkistoaineisto.

Rajusti, hivelevän esteettisesti ja monisävyisesti kantaaottava, rohkea taiteilija pureutuu amerikkalaisen identiteetin kipupisteisiin ja erityisesti afroamerikkalaisen väestön kohtaloihin ja myytteihin.

Ihmiset kauppatavarana

Mustien järjestelmällinen eli institutionaalinen orjuus alkoi vuonna 1619 Virginiasta, jolloin maahan saapuivat ensimmäiset Afrikasta tuodut orjat. Peter Parishin arvion mukaan nykyisen Yhdysvaltain alueelle kuljetettiin 200 vuoden aikana vähintään 420 000 orjaa. Kaikkiaan Amerikan mantereelle rantautui noin 12 miljoonaa orjaa. Ahkerimpia orjakauppiaita olivat portugalilaiset, jotka toivat 30 000 laivallista, yhteensä 4,6 miljoonaa orjaa uudelle mantereelle.

Orjuuden myötä suuri joukko mustia ihmisiä esineellistettiin pysyvästi ja laillisesti toisten ihmisten omaisuudeksi. Heitä voitiin myydä kuin mitä tahansa muuta kauppatavaraa.

Ranskan vallankumous laukaisi Ranskalle kuuluvassa Santo Domingossa vuonna 1791 suuren orjakapinan, joka johti entisten orjien muodostaman Haitin tasavallan syntymiseen 1804. Se oli lähtölaukaus orjuuden lakkauttamiselle Karibianmeren alueella.

Kulttuurintutkija Willie Morrow on huomauttanut, että afromuoti oli paha takaisku kaikille anglosaksillisuuden kätyreille. Korkeiden hiuslaitteiden vuoksi hoitajien hilkat eivät pysyneet päässä, eivätkä liioin lentohenkilöstön tahi sotilaiden päähineet.

Irvailua rasistisille harmeille

Näillä rasistisilla harmeilla Gallagher irvailee. Hän leikittelee muun muassa Freudin Unien tulkinnalla sovittamalla mallien päähän mahtavan afrokampauksen ja muokkaamalla kasvoja niin, että ne näyttävät sydämeltä tai takapuolelta.

Rotukysymyksen lisäksi Gallagher käsittelee töissään sukupuolta ja sosiaalista identiteettiä. Hän kyseenalaistaa satiirin ja parodian avulla nykyihmisen tarvetta ulkoisen olemuksensa korjaamiseen. Gallagherin perustyökalu onkin kirurgin veitsi.

Hän kysyy Freudin tavoin, mitä on olla moderni subjekti, miten moderni maailmamme syntyi ja millä hinnalla se tapahtui? Orjien työskentely USA:n etelävaltioiden puuvillapelloilla loi Yhdysvaltojen rikkauden, jolla se nyt kerskuu. Saman aikaisesti kun supervalta ylivelkaantuneena joutuu lomauttamaan noin miljoona julkisen hallinnon työntekijää.

Myös merentutkija

Merentutkijanakin työskennellyttä Gallagheria on aina kiinnostanut merenalainen elämä. Herman Melvillen (1819–1891) Moby Dick eli Valkoinen valas on yksi hänen innoittajistaan tavattoman kauniissa, lähes lyyrisessä teossarjassa Veden hurmio (Watery Ecstatic) fantasiaolentoineen.

Vaikuttava, Drexciyan, mustan Atlantiksen väki koostuu orjakauppareiteillä laidan yli heitettyjen tai heittäytyneiden äitien sikiöiden jälkeläisistä, jotka oppivat hengittämään vedessä. Vaikka Drexciya-myytti on syntynyt joukkokuoleman kauhusta, myytissä luvataan selviytymistä ja kokonaan uudenlaista elämänmuotoa. Vedestä tulee ihmiselämää ylläpitävä elementti. Gallagherin mukaan olemattomuus, ja ilma sekä vesi ja tuli ovat oikeastaan sama.

Monia eri tekniikoita yhdistelevissä massiivisissa, taidokkaissa töissään Gallagher on nähnyt valtavasti vaivaa. Hän on koostanut teoksiaan muovailuvahasta, lehtileikkeistä, lelusilmistä, turkiksista ja ties mistä, lapsen riemulla askarrellen rankkoja aiheitaan.

Kuinka kauniita hänen omaatuntoa kolkuttelevat teoksensa ovatkaan.

Ellen Gallagher: AxME 26.1.2014 saakka Sara Hildénin taidemuseo, Tampere.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

– Uudet ja parhaat ideat yhteiskunnassa eivät synny parlamenteissa, sanoo Li Andersson.

Li Andersson uuden ajatuspajan johtoon – Luvassa vasemmiston ratkaisuja turvallisuuspolitiikkaan ja ekologiseen siirtymään

Kansanedustaja Timo Furuholm

Timo Furuholm hakee jatkokautta eduskuntaan – Tavoitteena pysäyttää hyvinvointivaltion heikentäminen

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

Minja Koskela

Suomen asevelvollisuuden kustannukset pitäisi laskea Naton menoihin, sanoo Minja Koskela

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

 
02

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
03

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

 
04

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 
05

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Uusi raportti varoittaa velkajarrun vaaroista –  ”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän”

09.04.2026

Yle: Vasemmistoliiton kannatus 11,3 prosenttia – KU:n toimitus analysoi puolueiden kannatusta

09.04.2026

Syke: Suomalaiset toivovat päättäjiltä vaikuttavampia ilmastotekoja – tavoitteista pidettävä kiinni

09.04.2026

Furuholm vaatii asehankintojen ihmisoikeusarviointia ja jätti eriävän mielipiteen puolustusvaliokunnassa

08.04.2026

”Oikeistohallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan jäljet ovat rumat” – Vasemmistoliitto, vihreät ja demarit jättivät välikysymyksen köyhyyskriisistä

08.04.2026

Näin KU kertoi vuonna 2023, miten valtiovarainministeriöstä tuli talouskeskustelua ohjaava superministeriö

08.04.2026

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

07.04.2026

Neljä tarinaa maanpaosta – Myanmarin vastarinta kukoistaa Thaimaassa

06.04.2026

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

05.04.2026

Poskettoman hyvä ”påskekrim” Huuto syntyi kahden norjalaisen dekkariveteraanin yhteistyönä

04.04.2026

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

04.04.2026

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

03.04.2026

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

03.04.2026

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

02.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset