Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaiset maahanmuuttajat kokevat työn, työyhteisön ja työpaikan henkilösuhteet keskimäärin myönteisemmiksi kuin koko väestö. Epäkohtiakin on, sillä he tekevät muita useammin esimerkiksi osa-aikaisia tai keikkaluonteisia töitä.
Heikoimmassa asemassa ovat kouluttamattomat ja heikosti suomen tai ruotsin kieltä osaavat. Näin todetaan Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimusjulkaisussa.
Tutkija Minna Toivanen toteaa, että hyvin suurelle osalle tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista työ oli erittäin tärkeä osa elämää, ja he olivat tyytyväisiä omaan työhönsä.
Yli neljä viidestä oli myös tyytyväinen esimiehensä toimintaan ja arvioi maahanmuuttajien kohtelun työpaikalla olevan tasapuolista muihin työntekijöihin verrattuna. Erityisesti vaikeista oloista tulleet kokivat työn sisällöt ja työolosuhteet vähintään hyviksi.
Koulutus ja työ eivät kohtaa
Monelle maahanmuuttajalla koulutus ja työtehtävät eivät vastanneet toisiaan. Enemmistö arvioi omien tietojen ja taitojen riittävän tämänhetkistä vaativampiinkin tehtäviin.
Tutkimuksen tieteellisen johtajan Ari Väänäsen mukaan tulokset kertovat maahanmuuttajien olevan työmarkkinoilla muuta väestöä useammin heikompiosaisia. Heidän työsuhteensa ovat keskimääräistä epävakaampia, heillä on matalampi palkkataso ja he jäävät muita useammin palveluiden kuten työterveyshuollon ulkopuolelle.
Työelämässä pärjäämisen kannalta keskeinen osaaminen, esimerkiksi koulutus, kielitaito sekä tieto työpaikoista ja hakuetiketistä, on jakautunut eritasoisesti niin eri etnisten ryhmien kesken kuin ryhmien sisälläkin.
– Kun työelämän ulkopuolella olevilta kysyttiin esteitä työhön pääsylle, useat näkivät, että työn saantia estää puutteellinen kielitaito, heikko työllisyystilanne ja työnantajien asenteet. Tämä on linjassa todellisten työllisyysprosenttien kanssa.
Eri aloilla ja ammateissa
Suomalaisessa työelämässä eri maahanmuuttajaryhmät suuntautuvat usein erilaisille aloille ja tehtäviin, mikä saattaa johtua erilaisista koulutus-, kieli- ja kulttuuritaustoista.
Venäläistaustaiset miehet työskentelivät erityisesti teollisuuden ja rakentamisen alueella (33%) ja naiset erilaissa asiantuntijatehtävissä (43%) sekä palvelu- ja hoitoammateissa (21%).
Kurdinaisista monet olivat palveluammateissa, myynnissä ja hoitotyössä, kun taas miehistä lähes kolmannes toimi yrittäjinä. Somalialaistaustaiset miehet työskentelivät tavallisimmin kuljetus- ja varastointi- (26%) sekä terveys- ja sosiaalialalla (20%).
Myös ryhmien sisällä on suurta vaihtelua niin työelämän perusvalmiuksien kuin työolojenkin osalta. Mitään yhtenäistä ”maahanmuuttajien työelämää” ei ole olemassa.
uutiskirje 
