KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Köyhyyden ja arjen nostalgiaa

Tyypillinen viime vuosisadan alun tunnelmallinen hellahuone: Ruokapöytä keskellä, vedettävä sänky, kaappi ja seinäkello.

Tyypillinen viime vuosisadan alun tunnelmallinen hellahuone: Ruokapöytä keskellä, vedettävä sänky, kaappi ja seinäkello. Kuva: Jarmo Lintunen

Kesäkuun alussa uudelleen avattu Työläisasuntomuseo on todellinen arjen, menneen arjen museo. Museon kunnostus kesti kaksi vuotta.

HANNU HURME
9.7.2009 6.00
Fediverse-instanssi:

Työväenasuntomuseo puhuttelee kävijää

Satavuotias taloryhmä Helsingin Kulttuuritalon vieressä antaa nykypäivän ihmiselle mahdollisuuden tutustua elämään aikana, jolloin tyypillisin työläisperheen asunto oli hellahuone yksi- tai kaksikerroksisessa puutalossa.

– Paitsi arjen, tämä on myös köyhyyden ja nostalgian museo, katsoo tutkija Jere Jäppinen kaupunginmuseosta.

Museo kertoo kävijälle ajasta, jolloin nykyinen Kallion seutu Pitkänsillan takana oli pitkälti kaavoittamaton, tiiviisti asuttu työläiskaupunginosa. Sellaiseksi se syntyi 1800- ja 1900-lukujen vaiheessa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Asemakaavoista ei Kallion seutua rakennettaessa piitattu. Yleisin asuntotyyppi puutalossa oli vuokrattu hellahuone, jonka nurkassa oli kakluuni ruoanlaittoa ja lämmitystä varten. Hellahuoneisiin ahtautui useimmiten lapsimääränsä tai alivuokralaisten vuoksi monihenkisiä työläisperheitä.

Asukkaat saivat käyttövetensä kaivoista, jotka olivat usein saastuneita, koska pihojen tunkioiden, käymälöiden ja tallien jätevedet valuivat pohjaveteen.

Jere Jäppisen mukaan Helsingin työväen kurjiin asunto-oloihin kiinnitettiin huomiota jo 1850-luvulla, mutta kesti lähes puoli vuosisataa ennen kuin kaupunki päätti ryhtyä sen kanssa toimeen. Kallion alueelle kaupunki veti vesijohdon ja viemärin vasta 1890-luvulla.

Parempaa, mutta
myös kalliimpaa

Kirstinkujalla sijaitseva museorakennus ja pihayhteisön muut rakennukset ovat jäljelle jätetty osa puutaloryhmistä, joita kaupunki rakennutti omille työntekijöilleen. Vuonna 1909 valmistunut jugendtyyppinen talo on samalla Helsingin vanhin kunnallinen työväenasunto.

Tämän päivän ihmisen silmissä rakennukset olivat hyvin vaatimattomia, mutta sen hetken näkökulmasta nämä asunnot olivat varustukseltaan harppaus parempaan laatuun.

Jokaisessa asunnossa oli juokseva vesi ja hellakakluuni, ullakkokomero ja halkoliiteri, ruokakellari ja jopa kuivakäymälä kellarissa. Sähköt taloihin vedettiin 1918.

Omaan rakennustuotantoon ryhtyessään oli kaupungilla taka-ajatuksensa. Se halusi tarjoamalla yleistä tasoa parempia asuntoja omille työntekijöilleen pitää nämä palveluksessaan, mutta toki kaupunki halusi myös saada taloudellista hyötyä.

Kovin hyvin kaupunki ei näissä tavoitteissaan onnistunut. Asunnot olivat parempia, mutta ne olivat myös kalliimpia. Asuntojen vuokrat olivat korkeita. Tavoitteena ollut asumisen viihtyisyyden nostaminen kärsi, kun vuokrista selviytyminen pakotti asumaan ahtaasti.

– Vuokrien kalleudesta huolimatta asunnot olivat kysyttyjä, tietää Jäppinen.

Suojelupäätös
pelasti viimeisen

Kesti neljä vuosikymmentä, ja kaupunginkin rakennusyhteisöä alettiin pitää vanhanaikaisina. Jo sitä ennen oli Kallion puutaloja alettu purkaa oikein urakalla.

Kaupunginkin rakennusten annettiin rapistua. Niistä lähtivät työikäiset ja lapsiperheet. Jäljelle jäivät vanhukset ja tilapäisasukkaat. Alue tuli levottomaksi ja talot saivat purkutuomion.

Se, että työväenasuntomuseo on olemassa, kertoo, että purkutuomio ei kokonaisuudessaan koskaan johtanut toteutukseen asti.

Rakennukset suojeltiin vuonna 1986, kolme kunnostettiin nykyaikaisiksi asunnoiksi ja yhdestä tehtiin Työväenasuntomuseo. Se avattiin 1989.

Remontti vanhaa
kunnioittaen

Lähes 20 vuoden toiminnan jälkeen museo tarvitsi perusteellista kunnostusta. Vuosina 2007–2009 tehdyssä korjauksessa eniten on muutettu asiakaspalvelutiloja, johdantonäyttelyä ja tekstejä.

Uutta ovat myös täydennetty kellarinäyttely ja 1970-luvun alun hellahuone, johon saa kotiutua hetkeksi ja koskea esineisiin.

Kaksi vuotta kestäneen kunnostustyön johtavana ajatuksena oli arkkitehti Jaana Perttilän mukaan toimia niin, että ajan patina varmasti säilyy.

– Vanhaa pitää kunnioittaa tällaisessa museossa. Mikään ei saa näyttää uudelta, korostaa Perttilä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Pääomatulot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia, palkkatulot alle 4.

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

Johannes Yrttiaho vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa elokuussa.

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

Tekoäly uhkaa työllisyyttä ja verotuloja.

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

Uusimmat

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

Pääomatulot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia, palkkatulot alle 4.

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026

Yrttiaho: Ministeri Puisto sivuutti kysymyksen datakeskustalouden riskeistä – sokea usko tekoälyjätteihin vie harhaan

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset