KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Köyhyyden ja arjen nostalgiaa

Tyypillinen viime vuosisadan alun tunnelmallinen hellahuone: Ruokapöytä keskellä, vedettävä sänky, kaappi ja seinäkello.

Tyypillinen viime vuosisadan alun tunnelmallinen hellahuone: Ruokapöytä keskellä, vedettävä sänky, kaappi ja seinäkello. Kuva: Jarmo Lintunen

Kesäkuun alussa uudelleen avattu Työläisasuntomuseo on todellinen arjen, menneen arjen museo. Museon kunnostus kesti kaksi vuotta.

HANNU HURME
9.7.2009 6.00

Työväenasuntomuseo puhuttelee kävijää

Satavuotias taloryhmä Helsingin Kulttuuritalon vieressä antaa nykypäivän ihmiselle mahdollisuuden tutustua elämään aikana, jolloin tyypillisin työläisperheen asunto oli hellahuone yksi- tai kaksikerroksisessa puutalossa.

– Paitsi arjen, tämä on myös köyhyyden ja nostalgian museo, katsoo tutkija Jere Jäppinen kaupunginmuseosta.

Museo kertoo kävijälle ajasta, jolloin nykyinen Kallion seutu Pitkänsillan takana oli pitkälti kaavoittamaton, tiiviisti asuttu työläiskaupunginosa. Sellaiseksi se syntyi 1800- ja 1900-lukujen vaiheessa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Asemakaavoista ei Kallion seutua rakennettaessa piitattu. Yleisin asuntotyyppi puutalossa oli vuokrattu hellahuone, jonka nurkassa oli kakluuni ruoanlaittoa ja lämmitystä varten. Hellahuoneisiin ahtautui useimmiten lapsimääränsä tai alivuokralaisten vuoksi monihenkisiä työläisperheitä.

Asukkaat saivat käyttövetensä kaivoista, jotka olivat usein saastuneita, koska pihojen tunkioiden, käymälöiden ja tallien jätevedet valuivat pohjaveteen.

Jere Jäppisen mukaan Helsingin työväen kurjiin asunto-oloihin kiinnitettiin huomiota jo 1850-luvulla, mutta kesti lähes puoli vuosisataa ennen kuin kaupunki päätti ryhtyä sen kanssa toimeen. Kallion alueelle kaupunki veti vesijohdon ja viemärin vasta 1890-luvulla.

Parempaa, mutta
myös kalliimpaa

Kirstinkujalla sijaitseva museorakennus ja pihayhteisön muut rakennukset ovat jäljelle jätetty osa puutaloryhmistä, joita kaupunki rakennutti omille työntekijöilleen. Vuonna 1909 valmistunut jugendtyyppinen talo on samalla Helsingin vanhin kunnallinen työväenasunto.

Tämän päivän ihmisen silmissä rakennukset olivat hyvin vaatimattomia, mutta sen hetken näkökulmasta nämä asunnot olivat varustukseltaan harppaus parempaan laatuun.

Jokaisessa asunnossa oli juokseva vesi ja hellakakluuni, ullakkokomero ja halkoliiteri, ruokakellari ja jopa kuivakäymälä kellarissa. Sähköt taloihin vedettiin 1918.

Omaan rakennustuotantoon ryhtyessään oli kaupungilla taka-ajatuksensa. Se halusi tarjoamalla yleistä tasoa parempia asuntoja omille työntekijöilleen pitää nämä palveluksessaan, mutta toki kaupunki halusi myös saada taloudellista hyötyä.

Kovin hyvin kaupunki ei näissä tavoitteissaan onnistunut. Asunnot olivat parempia, mutta ne olivat myös kalliimpia. Asuntojen vuokrat olivat korkeita. Tavoitteena ollut asumisen viihtyisyyden nostaminen kärsi, kun vuokrista selviytyminen pakotti asumaan ahtaasti.

– Vuokrien kalleudesta huolimatta asunnot olivat kysyttyjä, tietää Jäppinen.

Suojelupäätös
pelasti viimeisen

Kesti neljä vuosikymmentä, ja kaupunginkin rakennusyhteisöä alettiin pitää vanhanaikaisina. Jo sitä ennen oli Kallion puutaloja alettu purkaa oikein urakalla.

Kaupunginkin rakennusten annettiin rapistua. Niistä lähtivät työikäiset ja lapsiperheet. Jäljelle jäivät vanhukset ja tilapäisasukkaat. Alue tuli levottomaksi ja talot saivat purkutuomion.

Se, että työväenasuntomuseo on olemassa, kertoo, että purkutuomio ei kokonaisuudessaan koskaan johtanut toteutukseen asti.

Rakennukset suojeltiin vuonna 1986, kolme kunnostettiin nykyaikaisiksi asunnoiksi ja yhdestä tehtiin Työväenasuntomuseo. Se avattiin 1989.

Remontti vanhaa
kunnioittaen

Lähes 20 vuoden toiminnan jälkeen museo tarvitsi perusteellista kunnostusta. Vuosina 2007–2009 tehdyssä korjauksessa eniten on muutettu asiakaspalvelutiloja, johdantonäyttelyä ja tekstejä.

Uutta ovat myös täydennetty kellarinäyttely ja 1970-luvun alun hellahuone, johon saa kotiutua hetkeksi ja koskea esineisiin.

Kaksi vuotta kestäneen kunnostustyön johtavana ajatuksena oli arkkitehti Jaana Perttilän mukaan toimia niin, että ajan patina varmasti säilyy.

– Vanhaa pitää kunnioittaa tällaisessa museossa. Mikään ei saa näyttää uudelta, korostaa Perttilä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jaakko Laakso eduskunnan täysistunnossa joulukuussa 2004. Hän toimi kansanedustajana 20 vuotta, mutta ei kuvaa muistelmissaan ollenkaan aikaansa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän jäsenenä.

Jakke Laakso muistelee, mutta ei sitä, mitä kaikki odottivat

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi, miksi puolue on mukana velkajarrussa.

Velkajarru on virhe, kommentoi toiseksi suurin palkansaajakeskusjärjestö STTK

Minja Koskela esitteli vasemmistoliiton katnaa niin sanottuun velkajarruun tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina iltapäivällä.

Velkajarrua käytettäisiin taantumassa: ”Aiheuttaa noidankehän, jossa joudutaan leikkaamaan myös kasvun edellytyksiä”

Eduskuntaryhmät kertoivat velkajarrusta saavutetusta kompromissista, jossa mukana ovat kaikki muut paitsi vasemmistoliito.

SDP ja vihreät mukana oikeistohallituksen ideoimassa velkajarrussa

Uusimmat

Jaakko Laakso eduskunnan täysistunnossa joulukuussa 2004. Hän toimi kansanedustajana 20 vuotta, mutta ei kuvaa muistelmissaan ollenkaan aikaansa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän jäsenenä.

Jakke Laakso muistelee, mutta ei sitä, mitä kaikki odottivat

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi, miksi puolue on mukana velkajarrussa.

Velkajarru on virhe, kommentoi toiseksi suurin palkansaajakeskusjärjestö STTK

Minja Koskela esitteli vasemmistoliiton katnaa niin sanottuun velkajarruun tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina iltapäivällä.

Velkajarrua käytettäisiin taantumassa: ”Aiheuttaa noidankehän, jossa joudutaan leikkaamaan myös kasvun edellytyksiä”

Eduskuntaryhmät kertoivat velkajarrusta saavutetusta kompromissista, jossa mukana ovat kaikki muut paitsi vasemmistoliito.

SDP ja vihreät mukana oikeistohallituksen ideoimassa velkajarrussa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

 
04

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
05

Satu Rämön suosion salaisuus – kriitikko perkasi Hildur-ilmiön

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmiston Sarkkinen perustelee, miksi puolue ei ole velkajarrussa mukana –  ”Kolmessa keskeisessä kohdassa on tiukempia vaatimuksia kuin mitä EU edellyttäisi”

14.10.2025

Vasemmistoliitto sanoo velkajarrulle ei – ”Kansallinen lisäsääntely on tarpeetonta ja erityisen haitallista matalan kasvun olosuhteissa”

14.10.2025

Purra veti taas maton Orpon jalkojen alta katumalla rasismitiedonantoa, jonka piti olla hallitusohjelman tasoinen

14.10.2025

SAK hyvin kriittinen velkajarrulle – ”Sitovana lainsäädäntönä ei ole järkeä asettaa kansallisesti ylimääräisiä sitoumuksia”

14.10.2025

Suomalaisten luottamus on romahtanut kaikkeen, ja erityisesti hallitukseen, todistaa hallituksen oma tutkimus

14.10.2025

Yritysvastuu on lentämässä europarlamentissa romukoppaan, sanoo Li Andersson

14.10.2025

Oikeistovalta jyllää – vuoden paras politiikka-kirja kertoo, miksi

14.10.2025

Jo 1800-luvun lopulla puhuttiin kasvispihvistä – ”Suomenpuhujille ei tuottane ongelmia hahmottaa, mikä lihapulla on”

13.10.2025

Amisten opetus romahti – Mistä osaajia telakoille?

13.10.2025

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

13.10.2025

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

12.10.2025

Afgaanijournalistit Talibanin ikeen alla

12.10.2025

Tavoitteeksi vasemmistoliitolle kansanedustaja jokaisessa vaalipiirissä

12.10.2025

Kirja: Vasemmistoliiton Nato-päätös oli sukupolvikysymys, iso juttu vanhemmille, mutta ei nuorille

12.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään