KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Laulu sosiaalisesta Euroopasta

Joustoturvasta leivottiin EU:n päästrategian, EU2020-strategian, avainkäsite.

Joustoturvasta leivottiin EU:n päästrategian, EU2020-strategian, avainkäsite.

Erkki Laukkanen
28.2.2014 15.41
Fediverse-instanssi:

Euroopan parlamentin vaalien alla on ollut tapana lausua, että nyt on sosiaalisen Euroopan vuoro. Silti tuloksena on ollut aina vain epäsosiaalisempi Eurooppa. Miksi näin on käynyt?

Se on sosialidemokratian mahdollisuuksia ja rajoituksia koskeva kysymys, ja sellaisena minä sitä tässä artikkelissa käsittelen. Sama kysymys koskee tietysti kaikkia EU:n päästrategiaan sitoutuneita puolueita.

Ja niitähän riittää.

Sosiaali-dialogissa tärkeintä on vaikutelma, ei todellisuus.

Sen seurauksena EU:n olemusta koskevasta keskustelustamme on tullut poliittisesti harhainen. Se ylläpitää käsitystä, että Maastrichtissa 1992 päätetty talous- ja rahaliittoa ja poliittista yhteistyötä koskeva linja on oikea, ja että toivottu sosiaalinen ulottuvuus rakentuisi päätetyn linjan neuvokkaasta toimeenpanosta.

Toki tämä harha näkyy myös kansallisella tasolla. Valtaan päästyään demarit ovat lähes poikkeuksetta runnoneet läpi uudistuksia, joita aiemmin olisi pidetty oikeistolaisina. Näin on käynyt muun muassa Englannissa, Saksassa, Hollannissa ja Ranskassa, jonka istuva presidentti luonnehtii itseään ”tarjontapuolen sosialistiksi”.

Alan slangissa tällaista toimintatapaa kutsutaan kaksoisstrategiaksi: puhutaan ihmisten tarpeista mutta toimitaan markkinaehtoisesti. Viimeisen 10 vuoden aikana tälle kaksoisstrategialle on myös onnistuttu luomaan käsitteelliset puitteet: ns. joustoturvassa tie turvaan käy joustojen kautta.

Sosialidemokratian kultakaudella 1970-luvulla se oli täsmälleen toisin päin.

Eurooppa-neuvoston päätöksellä 14.12.2007 joustoturvasta tuli EU:n uusi työmarkkinamalli, jonka sosiaalisia vaikutuksia on vaikea liioitella, se kun antaa komissiolle toimivallan myös jäsenvaltioille kuuluvassa sosiaaliturvassa. Tämä päätös syntyi eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen tuella.

Mutta vain Herra tietää, kuka tuen antamisesta päätti, miksi päätti ja millä valtuuksilla päätti? Jos niitä kyselet, niin vastassasi on syytös ay-vastaisuudesta tai sd-vastaisuudesta, ihan samalla tavalla kuin sukupolvi sitten syytettiin neuvostovastaisuudesta. Itsekin olen syytettyjen penkille joutunut.

Vuonna 2010 joustoturvasta leivottiin EU:n päästrategian, EU2020-strategian, avainkäsite. Sillä niputettiin yhteen erilliset talous- ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat. Ilman joustoturvaa ne olisivat vieläkin erillään, kuten niiden myös pitäisi olla – ainakin siihen asti kun EU on sitoutunut täystyöllisyystavoitteeseen.

Ilman täystyöllisyystavoitetta, ja sitä tukevia instituutioita, sosiaalinen ulottuvuus on tyhjän päällä.

Toinen sosiaalista ulottuvuutta kuluttava tekijä on työmarkkinajärjestöjen välinen ”sosiaalidialogi”. Mitä se oikein on, kysyttiin Suomessa EY-jäsenyyttä koskevan kansanäänestyksen alla 1994. Yhden vastauksen mukaan se oli eurooppalaista kolmikantaa, toisen mukaan ”luokkataistelua eurooppalaisittain”.

Todellisuudessa sosiaalidialogi oli ranskalaisen sosialistin ja EU-komission puheenjohtajan (1985–1994) Jacques Delorsin korvike sille sosiaaliselle ulottuvuudelle, josta Maastrichtissa ei kyetty päättämään. Käytännössä se on osoittautunut tylsimmäksi osallistumismuodoksi, mitä ihminen on koskaan keksinyt.

Jos ”luokkataistelulle” on tyypillistä se, että työn ja pääoman ristiriita nostetaan pöydälle heti, niin sosiaalidialogissa tehdään kaikki, että näin ei kävisi. Sosiaalidialogissa tärkeintä on vaikutelma, ei todellisuus. Työmarkkinaosapuolten tehtävänä on ylläpitää vaikutelmaa osallistumisesta, ei osallistua.

Intressiartikulaation kanssa sosiaalidialogilla ei ole juuri mitään tekemistä.

Sosiaalidialogin huippukokouksissa saatetaan päättää suuriakin asioita, ilman pelkoa toimeenpanosta. Esimerkiksi vuoden 1995 sosiaalidialogin huippukokouksessa päätettiin, että maahanmuuttajien kotouttamisesta työpaikoilla vastaavat työmarkkinajärjestöt. Päätöksen toimeenpanoa odotellaan.

Ei mielestäni ole kohtuutonta väittää, että tällaista sosiaalipölinää EU ei enää kestä. EU on jakautunut kahtia, integraatiosta hyötyvään ytimeen ja siitä kärsiviin reuna-alueisiin. Jako ei ole seurausta ainoastaan Euron valuvioista. Kuvassa ovat myös sitä vakavammat valuviat, kuten joustoturva.

Euroopan vasemmistopuolue on lausunut, että aidon sosiaalisen ulottuvuuden luominen edellyttää Maastrichtissa 1992 päätetyn päälinjan korvaamista vaihtoehtoisella linjalla. Siten kaikki ohjelmat, joissa Euroopalle luvataan uusi suunta ilman päälinjaan puuttumista, ovat lähtökohtaisesti populistisia.

Esimerkistä käy Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) asiakirja Uusi tie Euroopalle.

Se sisältää ehdotuksen viisivuotisesta investointiohjelmasta, joka rahoittaisi itse itsensä, käynnistäisi talouskasvun ja pelastaisi meidät leikkaamisen kierteeltä. EAY:n mukaan ehdotuksen toimeenpano edellyttäisi lähinnä jo käytössä olevien keinojen, kuten sosiaalidialogin, tehostamista.

Minusta tämä ehdotus haiskahtaa kaksoisstrategiaan perustuvalta vaaliohjelmalta. Edes EAY ei kykene kyseenalaistamaan niitä institutionaalisia valuvikoja, jotka ratkaistavaksi ovat nyt tulleet. Sen sijaan se keskittyy vaalimaan mainettaan neuvokkaana ”käytännön yhteistyötä” tekevänä järjestönä.

Varsin selkeästi tämän ajatuksen on lausunut STTK:n ex puheenjohtaja Mikko Mäenpää Pardia-lehdessä 4/2013. Se, että ay-liike on monissa maissa ajautunut oppositioon, on hänen mielestään ”kamalinta, mitä voi tapahtua”. Ja tätä samaa sanomaa on toistettu lukuisissa sosiaalidialogiseminaareissa.

On johtopäätösten aika.

Muutoksesta on puhuttava aidosti ongelmallisena asiana – asiana, joka edellyttää syvällisiä muutoksia 20 vuotta sitten valituksi tulleeseen integraation linjaan. On myös ymmärrettävä, että muutos lähtee aina vallitsevan kritiikistä. Jos kantti ei sitä kestä, laulu sosiaalisesta ulottuvuudesta jatkuu mollissa.

Mutta onneksi muutos on jo käynnistynyt. Vasemmistoliitolla on nyt EU-vaaliohjelma, joka puhuu ihan oikeista asioista ja asettaa ihan oikeat kysymykset. Mitään tällaista meillä ei ollut edellisten EU-vaalien alla. Silloin vaaleihin mentiin Paavo Lipposen opeilla Euroopan (mädiksi osoittautuneista) ytimistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Hyvätkään ohjelmat eivät kuitenkaan auta, jos ne ovat vain osa jonkinlaista kaksoisstrategiaa.

Monille meistä vaihtoehtoisen EU-linjan hahmottaminen voi näyttäytyä epälegitiiminä poliittisena toimena, joka vaarantaa uskottavuutemme EU-myönteisinä toimijoina. Siksi he edelleen tarraavat kiinni täysin näköalattomiin hokemiin, joissa sosiaalinen ulottuvuus seikkailee jossakin mielikuvitusmaailmassa.

Poliittisesti vastuullinen taho ei toimi näin. Poliittisesti vastuullinen taho ei hukkaa informaatiota. Uutta tietoa saatuaan se korjaa käyttäytymistään.

Niin meidänkin pitäisi tehdä.

Kirjoittaja on SAK:n ekonomisti.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 
05

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset