Juuri kun pahimmat uhkakuvat Ukrainassa näyttivät olevan väistymässä, kiristyi tilanne uudelleen. Viime sunnuntaina venäläismieliset asemiehet tunkeutuivat hallintorakennuksiin Donetskissa, Harkovassa ja Luhanskissa.
Osapuolet syyttelevät toisiaan. Ukrainan väliaikaishallituksen ja länsimaiden mukaan asemiesten joukossa on venäläisiä sotilaita, tai vähintään Venäjä ohjailee tapahtumia. Venäjän mukaan taas Yhdysvalloilla on sormensa pelissä Itä-Ukrainassa.
Periaatteessa luulisi kaikkien osapuolten tajuavan, miten äärimmäisen vaarallinen tilanne on.
Vaarana on, että jonkun hermot pettävät ja tilanne riistäytyy käsistä.
On yhä vaikea uskoa, että Venäjän tavoitteena olisi toistaa Itä-Ukrainassa sama, mikä tapahtui Krimillä. Tässä olisi kyse niin paljon isommasta asiasta, että lännen vastareaktio olisi aivan toista luokkaa.
Uhkapeluri voisi tietysti laskea, että länsimaat eivät nytkään lähtisi varsinaisiin sotilaallisiin vastatoimiin – näinhän on ehkä voinut Yhdysvaltain ja EU-johtajien lausunnoista rivien välistä lukea.
Vaarallinen tilanne
Jos oletetaan, että Venäjän perimmäinen tavoite ei ole Itä-Ukrainan liittäminen, lienee sillä kaksi päämäärää: horjuttaa Ukrainan väliaikaishallitusta ja painostaa Ukrainan muuttamiseksi liittovaltioksi.
Jos Venäjä ei suoraan ohjaile Donetskin, Harkovan ja Luhanskin asemiehiä, se voisi tehdä niin sanotun hyvän tahdon eleen ja kehottaa heitä odottamaan rauhassa neuvotteluja. Jos taas Venäjä ohjailee heitä, saman asian voi tehdä yksinkertaisesti käskemällä heidät pois.
Nyt on koko ajan vaarana, että jonkun hermot pettävät ja tilanne riistäytyy käsistä. Samoin vaarana on lukkiutuminen asemiin, joista on enää vaikea kasvoja menettämättä peräytyä.
Yksi vaaranpaikka on huomenna perjantaina. Ukrainan sisäministeri Arsen Avakov antoi keskiviikkona Itä-Ukrainan asemiehille 48 tuntia aikaa poistua julkisista rakennuksista, tai heidät poistetaan voimakeinoin.
Ukrainan hallituksen läntiset tukijat voisivat painostaa Ukrainan hallitusta niin, ettei tätä uhkausta täytetä. Pitäkööt asemiehet jonkun aikaa leiriään virastoissa, se on tässä tilanteessa pienempi paha kuin verinen loppunäytös.
Neuvottelut alkuun
Jos lähipäivistä selvitään kunnialla, on Ukrainan, Venäjän, EU:n ja Yhdysvaltojen määrä käynnistää neuvottelut ensi viikolla. Tästä sovittiin tiistaina.
Vaikka Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Victoria Nuland varoitti asettamasta suuria odotuksia neuvotteluille, on tämä joka tapauksessa ensimmäinen kerta Ukrainan vallanvaihdon jälkeen, kun osapuolet istuvat saman pöydän ääreen.
Helpoimmin luulisi olevan sovittavissa se, että Ukraina peruu lainmuutoksen, jolla poistettiin venäjältä toisen virallisen kielen asema alueilla, joilla on runsaasti venäjänkielisiä.
Ukrainan parlamentti teki tämän muutoksen heti ensimmäisenä päivänä vallanvaihdon jälkeen, mutta Ukrainan väliaikainen presidentti Oleksandr Turtšynov ei ole vielä allekirjoittanut muutosta.
Asteittain vaikeampi kysymys on Ukrainan muuttaminen liittovaltioksi. Käytännössä se tarkoittaisi venäläisenemmistöisten alueiden osittaista irtautumista keskusvallasta ja lähentymistä Venäjään.
Rivien välistä voi päätellä, ettei tämä olisi länsimaille mahdotonta. Ongelmai voi olla se, miten laaja autonomiasta tulisi.
Venäjän puolestaan pitäisi hyväksyä, että valta on vaihtunut Kiovassa. Oletettavasti myös kaasun hinnasta ja kaasuveloista pitäisi sopia jotakin, sillä ne eivät ole tässä tilanteessa pelkkä kauppapoliittinen kysymys.
lehti 