KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Sisko ja sen veli

Kansan Uutiset
26.7.2009 15.34

Pirjo Hämäläinen

Matkailijoiden, erityisesti ulkomaalaisten, houkuttelussa on omat niksinsä. Muista maista saapuvia eivät välttämättä kiinnosta kotiseutumuseon kalleimmat aarteet, vispilät ja vyyhdinpuut, eivätkä paikallisille suuruuksille vilpittömin aikein pystytetyt ontuvat muistomerkit.

Suomessa on kuitenkin kaupunkeja, joiden historiaan liittyy myös kansainvälisesti maineikkaita henkilöitä. Päällimmäisenä tulee mieleen elokuvasta tuttu marsalkka Mannerheim, mutta hänen lisäkseen isänmaassamme on onneksi vaikuttanut sellaisia humaaneja kulttuuripersoonia kuin Jean Sibelius tai Aki Kaurismäki.

Hyvinkäällä, kotokulmillani, matkailijoita varten on painettu värikkäitä ja kiiltäviä esitteitä, joista nämä voivat ammentaa omalla kielellään, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, tietoa kaupungin koskettavimmista vaiheista ja tärkeimmistä nähtävyyksistä. Kuvataidetta ei lukuisten taidelaitosten Hyvinkäällä ole tietenkään unohdettu, vaan auliisti esitteet kertovat kaupungin ykkösketjun nimet: Magnus Schjerfbeck, Tyko Sallinen, Yrjö Saarinen ja Terho Sakki.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kuten jokainen saattaa huomata, esitteiden kimpussa ovat häärineet asiantuntijat, sillä kolme neljästä etunimestä osuu oikeaan. Tyko on todella Tyko, Yrjö Yrjö ja Terho Terho, mutta Magnuksen tapauksessa sisko ja sen veli ovat menneet, ymmärrettävää kyllä, sekaisin. Kun Schjerfbeck kuuluu Suomen mahdottomimpiin sukunimiin, on enemmän kuin luonnollista, ettei sen kirjoitusasun kanssa kamppaileva esitenikkari jaksa enää etunimeen energiaansa tuhlata.

Aivan harmitonta Helenen vaihtaminen Magnukseen ei silti ole. Moni on arvostanut Helene Schjerfbeckiä esimerkillisenä naistaiteilijana, omapäisenä naimattomana naisena ja naisteemoja jatkuvasti suosineena maalarina, joten tässä yhteydessä sukupuolella voi hyvinkin olla merkitystä.

Matkailijoille hyvinkääläinen tulkinta Schjerfbeckin sukupuolesta lienee joka tapauksessa pienoinen yllätys. Ajatella, sanoo englantilainen, minä luulin, että tämä Schjerfbeck on nainen. Maailmassa on paljon naurettavia väärinkäsityksiä, vastaa siihen saksalainen. Jos Schjerfbeck asui Hyvinkäällä yli kaksikymmentä vuotta, kai täällä nyt totuus tiedetään, ranskalainen viimein kiihtyy.

Leikki leikkinä, mutta kuka Magnus oikein oli ja kuinka on mahdollista, että hänen nimensä on päässyt pujahtamaan hyvinkääläisiin esitteisiin sisaren palvotun nimen sijasta?

Magnus Schjerfbeck oli sen verran tunnettu arkkitehti, että Wikipediassakin on hänestä teosluettelon lisäksi seitsemän riviä, mutta toisaalta Schildtsin vuonna 1998 julkaisema Suomen taiteen historia, perusjärkäle, kutsuu häntä surutta Svanteksi.

Yleisten rakennusten ylihallituksessa Magnus piirteli virallisluonteisia kohteita, näiden joukossa Helsingin rautatieaseman yhdessä Sebastian Gripenbergin kanssa. Vaikka Eliel Saarinen antoikin asemalle sen ulkoasun, hänen oli noudatettava kuuliaisesti sitä pohjakaavaa, jonka ylihallituksen kelpo herrat olivat nähneet hyväksi laatia.

Hyvinkäällä Magnus kävi jo ennen Heleneä. Kun Hyvinkään parantolaan tehtiin vuonna 1896 kaksi lähes identtistä päärakennusta, arkkitehtina oli Magnus Schjerfbeck. Toinen näistä rakennuksista, niin sanottu Sininen talo, säilyi meidän aikoihimme ja nostatti 1980-luvulla suojelusodan, joka jatkui vuodesta vuoteen ja repi omaan sieluunikin niin syvät haavat, etteivät ne kai koskaan umpeudu.

Hyvinkään kaupungissa melkein kaikki poliittiset ryhmät olivat rakennuksen purkamisen kannalla ja vetoapua ne saivat Museovirastolta, jossa keksittiin yhtäkkiä vastoin aiempaa vakaumusta, että Magnuksen päärakennus ei ollutkaan päärakennus vaan mikä lie liiteri tai varasto.

Tarinalla oli kuitenkin onnellinen loppu: yksityinen henkilö kunnosti parantolarakennuksen ja nyt se on tietysti Hyvinkään kaunein arkkitehtuurikohde. Rakennuksen suunnittelijan, Magnuksen, nimi on piirtynyt lähtemättömästi hyvinkääläisten huulille ja ainakin esitteiden tekijöiden mielikuvissa hänestä on tullut sisartaan kirkkaampi kiintotähti.

Viime aikoina Hyvinkäällä on käyty rivakkaa keskustelua siitä, miksei Helene Schjerfbeckin perintöä ole riittävästi hyödynnetty. Kun pientä asemapaikkakuntaa ei ole liiemmin kuuluisuuksilla hemmoteltu, olisi kohtuullista, että Schjerfbeck ja hänen Hyvinkäällä hyvinkääläisistä malleista syntynyt päätuotantonsa otettaisiin aina ja kaikessa huomioon.

Monet syyttävät sormet ovat suuntautuneet kunnallisiin päättäjiin, jotka eivät ymmärtäneet ostaa Schjerfbeckin maalauksia suoraan tämän telineeltä. Varsin vaatimattomissa oloissa elänyt taiteilija olisi varmaan antanut teoksiaan puoli-ilmaiseksi, hyvä, ettei yhtä leipäpalaa vastaan.

Valitettavaksi tosiasiaksi kuitenkin jää, että kuntien taideostot olivat 1900-luvun alussa tuntemattomia. Meillä oli Ateneum ja Turun taidemuseo ja 1930-luvulta lähtien myös Viipurin ja Tampereen taidemuseot, mutta yksikään näistä ei ollut kunnallinen laitos. Jos Hyvinkään vuonna 1917 itsenäistynyt köyhä kunta olisi siis ensimmäisenä tekonaan hankkinut muutaman Schjerfbeckin naiskuvan, se olisi osoittanut ällistyttävää ja henkeä salpaavaa kaukokatseisuutta.

Toisaalta kritisoijat ovat oikeassa. Hyvinkään valtuusto hyväksyi kevätkauden viimeisessä kokouksessa kaupunkistrategian, ohuen paperinivaskan, josta maksettiin kansainväliselle konsulttifirmalle kymmeniä tuhansia euroja. Summalla, jolla minunkaltaiseni pienyrittäjä eläisi kolme vuotta, saatiin läjä itsestäänselvyyksiä, kliseitä, latteuksia ja laajalti pilkattua hallinnollista uuskieltä.

Otetaan vaikka missio. Mission mukaan Hyvinkään kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä, mikä on tietenkin reilua ja kohtuullista. Todella huonosti asiat olisivat, jos kaupunki tekisi kaikkensa, etteivät asukkaat voisi hyvin eivätkä elinkeinot menestyisi.

Entä sitten visio? Hyvinkää on metropolialueella kasvava, vetovoimainen ja viihtyisä Pohjois-Uudenmaan keskus, konsulttifirma hehkuttaa. Kasvusta joku vihertävä henkilö saattaa olla eri mieltä, mutta hiukan erikoista olisi visioida kutistumista ja taantumista. Vetovoima ja viihtyisyys ovat joka tapauksessa sellaisia luonnostaan lankeavia tekijöitä, että harva kunta haluaa niitä ehdoin tahdoin välttää.

Hupaisinta visiossa on Pohjois-Uusimaa, jonka keskukseksi Hyvinkää tulevaisuudessa pyrkii. Tavoite ei ole ainakaan liian kunnianhimoinen, sillä ajattelenpa maantiedettä miten päin tahansa, en keksi Hyvinkään lisäksi ainuttakaan kuntaa, joka sijaitsisi Pohjois-Uudellamaalla. Riihimäki ja Hausjärvi ovat jo Hämettä ja Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula Keski-Uuttamaata. Jos Hyvinkää ei uljaasta visiostaan huolimatta pääse Pohjois-Uudenmaan keskukseksi, mikä mahtaa päästä?

Ja kun taiteesta ja arkkitehtuurista on ollut puhe, luodaan vielä silmäys kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluihin, jotka on julistettu yhdeksi vetovoimatekijäksi. Konsulttifirman mukaan palveluja kehitettäessä otetaan huomioon eri-ikäiset kuntalaiset, matkailijat ja harrastajat ja olemassa olevia liikunta- ja ulkoilualueita pidetään kunnossa. Sokerina pohjalla on tavoite profiloitua Pohjois-Uudenmaan kulttuurin keskuksena. Halleluja.

Jatkuva lätinä Pohjois-Uudestamaasta saattaa johtua siitä, että kansainvälisessä konsulttifirmassa joku on viitsinyt vilkaista karttaa. Hyvinkään kaupunkistrategia ei ole taatusti Suomen ensimmäinen, joten firma on voinut sijaintia lukuun ottamatta kopioida kutakuinkin kaiken aiemmista papereistaan. Laitetaan kehittämistä ja vielä vähän kehittämistä ja muodikkuuden takaamiseksi oikein kestävää kehittämistä, mutta missäs tämä Hyvinkää nyt olikaan? Jokin maakuntaraja siinä näyttäisi olevan lähellä. Uusimaa, se on Uudenmaan raja! No, pistetään sitten punaiseksi langaksi, että Pohjois-Uudenmaan keskus. Meneekö liian persoonalliseksi? Menköön.

On tietysti turha vaatia, että kaupunkistrategian kaltaisessa paperissa mainittaisiin niinkin yksityiskohtaisia menestystekijöitä kuin Helene Schjerfbeck, mutta käyttökelpoisuus kyllä lisääntyisi, jos asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä: Schjerfbeck on johtotähtemme, Sveitsin puisto luonnonaarteemme, Wanha villatehdas piristysruiskeemme. Tahdomme työtä ja terveyttä, leipää ja leivänpäällistä; sen sijaan kehityksen kehittäminen ei tarkoita yhtään mitään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Uusimmat

Hanna Sarkkisella oli kyselytunnilla mukanaan 35¿000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan Ilmaston lämpeneminen johti tänä kesänä hellekuolemien kolminkertaistumiseen Euroopassa.

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

Timo Furuholm.

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
02

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

17.09.2025

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

17.09.2025

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään