KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Nuppi turvoksissa

Pirjo Hämäläinen
12.5.2014 17.46
Fediverse-instanssi:

Monitaitoinen Oskar Wilhelm Louhivuori oli itsenäisyyssenaatin jäsen, kokoomuksen kansanedustaja, vakuutusyhtiö Salaman toimitusjohtaja, kauppakorkeakoulun rehtori ja kynäniekka, joka suomensi ykkösosan Karl Marxin kohuteoksesta Pääoma.

Neuvostoliitossa Louhivuoren suomennos ilmestyi viimeisen kerran vuonna 1974, mutta kotimaassa julkaiseminen jatkuu, sillä Tiedonantajan kustannusyhtiö otti suomennoksesta vasta vuosi sitten uuden painoksen.

Louhivuori oli myös intomielinen raittiusteoreetikko, mutta käytännön kiinnostus väkijuomia kohtaan heitti hänet ulos Salamasta. Alkoholipolitiikan historiaan Louhivuori on joka tapauksessa jäänyt innovatiivisena ja idearikkaana miehenä.

Suomalaisten päättäjien on oluen maallisia ja ylimaallisia ulottuvuuksia mahdoton käsittää.

Kun köyhässä Suomessa juotiin vähemmän viinaa kuin muissa Euroopan maissa, herraskaiset valistajat saivat tosissaan miettiä, millä rahvasta syyllistettäisiin. Louhivuoren nerokkain keksintö oli suomalainen viinapää, jossa aivojen nestekierto on vakavasti häiriintynyt.

Normaaleilla eurooppalaisilla on kaulansa jatkeena sopusuhtainen päänuppi, mutta suomalaisen harteiden välissä pullistelee kauhea viinapää. Ja nimenomaan viinapää saa aikaan sen, että pienenkin naukun jälkeen suomalainen muuttuu hyvänahkaisesta tohtori Jekyllistä riehuvaksi herra Hydeksi.

Evoluution mekanismien takia viinapää vaivaa ainoastaan alaluokkaa. Yläluokan edustajilla on samanlainen sirokas pää kuin Euroopassa yleensä eivätkä krapujuhlien snapsit herätä heissä kuin lievää ja helposti hallittavaa ilokkuutta.

Raittiusaate ja työväenaate punoutuivat toisiinsa, joten ensimmäiseen eduskuntaan vuonna 1907 valitut sosialidemokraatit eivät ruvenneet rahvasta puolustamaan, vaan yhdessä porvarien kanssa he päättivät täydellisestä kieltolaista. Hyvä hallitsija Nikolai II oli onneksi elossa ja hän kykeni päätöksen määräysvallallaan torjumaan.

Vuonna 1919 Nikolai makasi jo turpeen alla eikä voinut muistakaan syistä kieltolakia estää. Lain vaikutukset olivat valitettavasti toiset kuin luultiin, sillä trokareiden rivakkuuden ansiosta suomalaiset vapautuivat pikkumaisista rajoituksista ja maalaisetkin pääsivät taas kunnolla ottamaan.

Maaseudun juomahistoriassa kieltolaki oli kostea suvanto keskellä ”valkoista kuivaa kautta” (André Brink) ja ”sadan vuoden yksinäisyyttä” (Gabriel García Márquez), joka jatkui 1870-luvulta aina 1970-luvulle, jolloin keskiolut viimein vapaana kuohusi.

Tätä ennen maalaisten oli haettava putelinsa lähimmästä kaupungista, jonne oli ehkä kymmenien tai satojen kilometrien matka. Jos hankinta yhdistyi markkinoihin, kuivin suin kärvistellyt isäntä saattoi elämän suloisuudesta myös hiukkasen villiintyä.

”Näin ihanata, näin taivaallista, näin rautarohkeata! Olis koko mailma sylissäni, niin suutelisinpa sitä kuin veljeä rakasta”, Nummisuutarin Esko kuvaili ensihumalaansa.

Alusta asti ihmiskunta on rakentanut kulttuurinsa kieltojen varaan. Mooseksen kuuluisat käskytkin ovat pääasiassa kieltoja: Älä tee sitä, älä tee tätä. Uusimman suomennoksen mukaan kymmenessä käskyssä on peräti kahdeksantoista älä-sanaa.

Suomessa säädettiin vuonna 1866 kotipolton kieltävä laki, mutta kyse ei ollut synnin saamasta palkasta, vaan kansantaloudesta. Jos maalaiset leipoisivat limppuja eivätkä keittäisi viljastaan myyntiä ja omaa käyttöä varten viinaa, elintaso lähtisi nousemaan.

”Vuonna kuusikymmentä kuus tuli Suomeen laki uus, viinaa kiellettiin keittämästä, juomapäiviä viettämästä. Se tarkoitus oli keisarilla, jos viinaa ei ois juomarilla, niin leipää piisais Suomessa jok’ainoassa huoneessa.”

Suunnitelmat menivät arvatenkin myttyyn ja talonpojat alkoivat kohtalokkaasti köyhtyä. Viinanmyyntituloilla oli perustettu jopa kansakouluja, mutta nyt istuttiin uuninpankolla ja imeskeltiin kämmentä.

Omissa pitäjissään talonpojilla oli päätösvaltaa, joten he kostivat 1870-luvun mittaan menetykset runnomalla läpi järjestyssäännöt, joilla teollisen alkoholin myynti kiellettiin maaseudulla. Kun kunnon pontikalla ei saanut käydä kauppaa, kohdatkoon sama onnettomuus myös tehtaiden veteliä tisleitä.

Todellisuudessa suomalaisilla ei ole tietenkään sen kummempaa viinapäätä kuin ruotsalaisilla tai ranskalaisilla, mutta suhdetta alkoholiin vääristävät kohtuuttomat kiellot, joilla kansaa on Aleksanteri II:n ajoista kuritettu.

Ja kuritus jatkuu. Meillä ei kauhistella sadan vuoden jaksoa, jolloin alkoholia ei saanut maaseudulla lainkaan myydä, vaan päättäjät haluavat tähän epädemokraattiseen järjestelmään taas palata.

Mikäli keskiolut siirretään Alkon hyllyihin, helsinkiläinen yläluokka ostaa Stockmannin Herkusta vasikanposkea ja käytävän toiselta puolelta tšekkiläistä vehnäolutta eikä huomaa, että elämä olisi mihinkään suuntaan muuttunut.

Syrjäseudun alaluokka köröttää sen sijaan autonrämillään sora- ja moottoriteitä kaukaiseen Alkoon ja lastaa peräkontit täyteen juomaa, joka ei kaiken vaivannäön jälkeen rajoitu suinkaan keskiolueen.

Trappistimunkkien, etevimpien eksperttien, mielestä oluessa on oltava hedelmäinen maku, aromaattinen tuoksu, pehmeä vaahto, kultainen väri ja hengellinen atmosfääri. Jako ykkös-, kakkos- ja kolmosoluisiin ei kuvasta niinkään alkoholin määrää kuin kolminaisuuden olemusta.

Suomalaisten päättäjien on oluen maallisia ja ylimaallisia ulottuvuuksia mahdoton käsittää. Kotoinen keskiolut on vain kännäävän rahvaan litkua, jota voi lantrata tarpeen tullen vaikka kuravedellä. Eiväthän ne eroa kumminkaan huomaisi.

Armottomista kielloista huolimatta humalasanastomme on runsas ja rehevä.

Kun suomalainen ottaa kuppia eli keittoa, hänellä on nakit, nahkat, myssy tai kypärä silmillä, räkä poskella, tossut tai lippa vinossa, nuppi turvoksissa, posket sylissä, käsi maassa, niitit otsassa, perseet tai tennarit olalla ja naula päässä.

Niin ikään hän voi olla kännissä, jurrissa, seipäässä, tuiskeessa, hiprakassa, huppelissa, änkyrässä, tuiterissa, tinassa, kekkulissa, flänässä, simassa, hiivassa, hutikassa, tunnelissa, fyllassa, pöhnässä, seilissä, käyrässä, mäiskeessä, snadissa, pierussa, soseessa, mäsässä, tukossa, puuterissa, stidissä ja spädässä.

Oma suosikkini on Notre Dame: naapuri oli eilen ihan notre daamena.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset