KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Hullujenhuone keskellä kylää

Pääroolin näytelmässä saavat Veikkolan parantolan potilaat ja henkilökunta.

Pääroolin näytelmässä saavat Veikkolan parantolan potilaat ja henkilökunta. Kuva: Markku Jämsä

Veikkolan Kartanoteatteri esittää rehevästi ihmiset yhteisössään – ja näytelmä välttää kronikoinnin vaarat.

Veli-Pekka Leppänen
25.6.2014 13.59

Kun teatteriesitys alkaa kohota siivilleen, yleisöönhän se oitis säteilee. Positiivinen kierre syntyy jo ensi sekunneilla. Tällaiseksi sananmukaisesti siivilleen nousijaksi osoittautuu Veikkolan Kartanoteatterin esittämä Särkyneiden siipien korjaamo.

Eija Ahvo ohjasi viime kesänä näytelmän Veikkolan Parantolan ihmis- ja hoitohistoriasta, ja kun se kasvoi melkoiseksi hitiksi, näytäntöjä jatkettiin tälle kesälle. Mukaan ennättää siis vieläkin.

Parantola toimi vuodet 1929–1995. Alkuun vain (ruotsinkielisille) naisille tarkoitetun talon hoitotermeiksi vakiintui sellaisia kuin ”sielunterveys”, ”miljööterapia” ja ”rakkautta ja sympatiaa”. Suvaitseva ihmismäisyys ja luonto tulivat keskeisemmiksi kuin lääkitys ja laitoskuri.

ILMOITUS
ILMOITUS

Suomen kaunis sana ”Parantola” jo viittaa parantumiseen ja parantamiseen, ”Sairaala” taas sairaaseen ja sairastamiseen. Eiväthän mielenterveyspulmat vain semantiikalla ratkea, mutta avainsanat voivat osoittaa hoidon suuntaa ja painopistettä. Ne tavallaan vihjaavat, että kenen puolella tässä ollaan.

Esitys läpikäy talon historiaa riittämiin (eikä onneksi enempää), ja ansaitusti pääroolin saavat nämä ihmiset tilanteissa, Parantolan potilaat ja henkilökunta. Lapsia sijoittuu mukaan ilahduttavan suuri joukko, roolitasolle asti.

Se, että Parantola ylipäätään on kääntynyt hengittäväksi näytelmäksi ja kabareeksi, on ehdoton dramaturginen voitto. Vain aivan lopun nurkkapolitikoinnit jäävät esimerkiksi siitä, millaiseen teoriakuivuuteen juttu voisi helposti puutua. Nyt esitys juoksee täysillä.

Mieleenjääviä hahmoja riittää, kuten hoitajista Jenni/Senni (Satu Jämsä) ja Greta/Reeta (Heli Janhonen) ja potilaista Rouva Sopraano (Anna-Maija Iskanius), näyttelijäksi aikova Sulho (Marko Autio) ja runomies Tuominen (Veini Nupponen). Positiivisesti ideoivan ylilääkäri Mattsonin (Simo Sipola) hahmo viittaa taloa 1970-luvulla johtaneeseen psykiatri Claes Anderssoniin.

Oopperalaulajan (Jyrki Niskanen) lyhyt vierailu lyö kaikki häpnadilla, ja Pajatso-aaria synnyttää potilaan/katsojan sieluun menevää järkytystä. Taide ei ole mikään leikin asia.

Niin ikään äärimmilleen latautuu ruumissaattokohtaus, näytelmän käännekohta, jossa karkotus on alkamaisillaan. Ylipäänsä draamallisuutta ja käänteitä on yllin kyllin, mikä pelastaa kronikoinnin vaaralta.

Runsas ihmiskavalkadi, paratiisilliselle pihanurmelle levittyen, toimii ja hengittää samantahtisesti. Esitysympäristönä puutarha edustaa parhaita kesäteatteriperinteitämme.

Särkyneiden siipien korjaamon lumoa nostavat laulut ja runot, Sami Panulan sävelin. Helmiä ovat eräät kansanlaulumaiset numerot (talossa hoidetun) L. Onervan teksteihin ja kaksi Anderssonin suorasanaista runoa hulluudesta. Samoin kuin rytminen Mä tahdon korostaa -räppi.

Esitys vakuuttaa kestävin kysymyksin. Autetaanko ihmisiä yhteisössä vai yksin? Lääkkeet vai terapiat? Parantola vai avohoito? Mikä on hullun ja terveen ero?

Viime aikoina on tutkimuksissa todettu, että mielenterveyshäiriöt eivät itsestään tee ihmisestä epätoivoista – ja että terveys ja onnellisuus eivät välttämättä ole synonyymejä.

Taide kuvaa perinteisesti mielisairaalat epätoivon lohduttomin värein, mutta Kartanoteatterin Parantola antaa toisenkin näkökulman: esimerkkejä hyvästä humaanista hoidosta. Rahaa siihen totta kai kuluu enemmän kuin pilleripurkkeihin.

Kysymys on ihmisten valinnoista, sielunterveydessäkin.

SÄRKYNEIDEN SIIPIEN KORJAAMO. Ohjaus Eija Ahvo. Käsikirjoitus Ahvo ja työryhmä, dramaturgia Ahvo ja Marja-Kaarina Mykkänen. Koreografia Niina Saikkonen. Musiikki ja orkesterin johto Sami Panula, laulu- ja runotekstit mm. L. Onerva ja Claes Andersson. Yhteensä 45 näyttelijää ja orkesteri. Veikkolan Kartanoteatteri, Veikkolan entisen Parantolan pihamaalla (Vanhatie 7, Kirkkonummi). Esitykset ke 25.6., to 26.6. ja pe 27.6. klo 19, ja la 28.6. klo 14 ja klo 18.

Katso näytelmän traileri

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Perussuomalaisten nousu on keskeinen syy sille, että Petteri Orpo pystyi muodostamaan kokoomuslaista politiikkaa toteuttavan hallituksen.

Oikeistovalta jyllää – vuoden paras politiikka-kirja kertoo, miksi

Jo 1800-luvun lopulla puhuttiin kasvispihvistä – ”Suomenpuhujille ei tuottane ongelmia hahmottaa, mikä lihapulla on”

Minja Koskela.

Amisten opetus romahti – Mistä osaajia telakoille?

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Pääekonomisti murskaa perustelut, joilla työttömyyskriisiä vähätellään

 
04

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
05

Wille Rydmanin vittuilu jäi Suomen hallituspiirien ainoaksi reaktioksi Israelin väkivaltaan aktivisteja kohtaan

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

12.10.2025

Afgaanijournalistit Talibanin ikeen alla

12.10.2025

Tavoitteeksi vasemmistoliitolle kansanedustaja jokaisessa vaalipiirissä

12.10.2025

Kirja: Vasemmistoliiton Nato-päätös oli sukupolvikysymys, iso juttu vanhemmille, mutta ei nuorille

12.10.2025

Outi Hongisto unohti rakennusalan epäkohtiin pureutuvan sarjansa uusimmassa osassa sen, mikä tekee hänen dekkareistaan niin erityisiä

11.10.2025

Ihmisten ja elefanttien kohdatessa ihminen väistää – Intian Keralassa yhteenotot lisääntyneet

11.10.2025

Kaatopaikasta tehtiin yhteisöpuutarha

11.10.2025

Afrikkalaiset kalastusalan työläiset on jätetty kansainvälisten sopimusten ulkopuolelle

11.10.2025

Pakkoavioliitot lisääntyvät Afganistanissa, kun tytöt eivät saa opiskella

11.10.2025

Jukka-Pekka Palviaisen perusdekkarit erottuvat mukavilla päähenkilöillä

10.10.2025

Patrizio Lainà on SAK:n uusi pääekonomisti

10.10.2025

Työvoiman hyväksikäyttö uhkaa eläkejärjestelmää

10.10.2025

Jäänmurtajat rakennettava suomalaisilla työehdoilla, vaatii Teollisuusliiton Aalto

10.10.2025

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

10.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään