Jyväskyläläisen työläisurheiluseuran Keljon Viestin 70-vuotisjuhlassa puhuneen Kalervo Ilmasen mielestä on paikallaan kysyä, onko huippu-urheilumenestys enää nykyaikana kansakunnan olemassaolon tai elinvoiman kannalta olennainen tekijä.
– Markkinaperustainen ammattilaisurheilu on voittojen ja ennätysten tavoittelussaan pitkälti kansainvälisesti tuotettua viihdettä. Siinä urheilu on muuttunut tuotteeksi, jonka urheiluorganisaatiot, sponsorit ja media tuottavat alati kasvaville viihdemarkkinoille.
Urheilusankareiden vaikutus vähentynyt
Huippu-urheilulla ei ole Ilmasen mielestä enää entiseen tapaan kansan syviä rivejä liikkumaan saavaa vaikutusta kuten joskus suurien suomalaisten urheilusankarien Kolehmaisen, Nurmen, Virenin, Hakulisen, Mäntyrannan, Takalon ja Marja-Liisa Kirvesniemen aikoina.
– Keskeisin liikuntapoliittinen ongelma ei olekaan tänä päivänä huippu-urheilumenestyksen hiipuminen, vaan huoli suomalaisten liian vähäisestä liikkumisesta. Tämä näkyy myös hallituksen lokakuun puolivälissä eduskunnalle antamassa esityksessä uudeksi liikuntalaiksi. Siinä painotetaan liikuntaa kansalaisten peruspalveluna.
Ajatuksena on edelleen hyvinvointivaltiolle ominainen pyrkimys tarjota kaikille kansalaisille mahdollisuudet liikkua terveytensä kannalta riittävästi mahdollisimman edullisin kustannuksin. Lakiesitys korostaa ennen muuta suomalaisten arkiliikunnan lisäämistä, millä on suuri vaikutus kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen.
Ilmasen mukaan uusi liikuntalakiesitys kohdistaa katseet kuntiin, koska mikään yksityinen taho ei pysty tuottamaan kansalaisille tasa-arvoisesti saavutettavissa olevia ja edullisia liikunnan peruspalveluja.
– Kuntien edellytetään jatkossakin turvaavan kaikille asukkailleen mahdollisuuden liikunnan harrastamiseen, mikä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty nykyisessä kuntatalouden ahdingossa.
Kunnallinen liikuntahallinto on jo nyt vaarassa näivettyä olemattomiin monissa pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Ilmasen mukaan on vaarana, että liikunnan harrastamisen hinta nousee entisestään, mikä on jo nyt monien lajien kohdalla ongelma ja lisää kansalaisten eriarvoisuutta.
Tutkimusten mukaan suosituin suomalaisten liikkumisympäristö ovat kevyen liikenteen väylät. Ne ovat Ilmasen mielestä hyvä esimerkki siitä, kuinka alun perin liikenneturvallisuutta edistämään luodut väylät soveltuvat erinomaisesti myös kansalaisten vapaa-ajan liikkumiseen.
Turvallisia kouluteitä
Kaupunkisuunnittelussa voisi ottaa huomioon myös sen, että lapset ja nuoret pystyisivät kulkemaan kouluihin turvallisesti joko kävellen tai pyöräillen kevyen liikenteen väylää myöten. Tällä lisättäisiin huomattavasti lasten ja nuorten arkiliikuntaa ja vähennettäisiin turhaa autolla ajoa koulujen ympärillä ruuhka-aikoina.
Liikunta- ja urheiluseurojen kasvatuksen tulevaisuuden haaste ei Ilmasen mielestä ole siinä, että me saisimme lisää suomalaisia urheilusankareita vaan siinä, että seuroissa kyettäisiin lapsista ja nuorista kasvattamaan itsestään, lähimmäisistään ja koko maailmasta vastuunsa tuntevia aikuisia.
uutiskirje 
