Epävarmat ajat jatkuvat. Taloustunnelin päässä ei juuri valo pilkahtele, vaikka jotkut ovatkin sellaisia merkkejä olleet näkevinään. Suomen talouden kehitys on riippuvainen epävarmasta kansainvälisestä kehityksestä. Joillakin aloilla viennissä on tosin ollut hienoista elpymistä.
Valtiovarainministeriökin on tuoreessa talouskatsauksessaan varovainen. Se alensi oman, ensi vuoden kasvuarvionsa alle prosenttiin. Vielä syyskuussa VM:n arvio oli 1,2 prosenttia. Danske Bank on ennustanut ensi vuoden kasvuksi 0,5 prosenttia ja Nordean mielestä mennään 0,3 prosenttia pakkaselle. Synkkiä lukuja manasi myös Suomen Pankki. Palkansaajien tutkimuslaitos puolestaan ennakoi marraskuussa, että useiden pääosin vientiin suuntautuneiden toimialojen tuotanto kääntyy kasvuun ensi vuonna.
Talouden kokonaiskuvassa muutosta parempaan ei ole ensi vuonnakaan luvassa. Seuraava eli vuosi 2016 näyttää tämän hetken tietojen valossa hiukkasen valoisammalta. Maailman talous on kuitenkin nyt niin epävakaassa tilassa, että on erittäin vaikeata tehdä luotettavia ennakointeja yli vuoden päähän. Paljon ehtii tapahtua.
Lähteekö Yhdysvaltojen talous vauhtiin? Miten siihen reagoi Kiina? Jyrkkeneekö Venäjän talouden syöksykierre entistään? Mitä tapahtuu öljyn hinnalle? Pääsevätkö EU-maat kasvu-uralle? Mitä tekee Suomen hallitus saadakseen talouden kasvuun ja työttömille töitä?
Avoimia kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia, ja tunnetusti ennustaminen on muutenkin vaikeaa.
Venäjä on niin merkittävä Suomen kauppakumppani, että sen kehityksellä on väistämättä vaikutuksensa Suomen talouteen. Selvää on, että Ukrainan kriisi lisää pitkittyessään epävarmuutta entisestään. Ukrainan sotatoimet ja sen seurannaisina toimeenpannut pakotteet ehtivät jo taittaa Suomen orastavan talouskasvun.
uutiskirje 
