Kirkollisten vihkimisten osuus on laskenut jyrkästi 2000-luvulla. Vuonna 2000 papin aamenen valitsi 80 prosenttia pareista, vuonna 2013 enää 49 prosenttia. Puolet valitsee siviilivihkimisen maistraatin toimesta, kertoo Vapaa-ajattelijat.
Siviilivihkimisestä näyttää liiton mukaan seuraavan usein myös, että lapsi jätetään liittämättä kirkkoon. Vielä vuosituhannen vaihteessa kastettiin ja siten rekisteröitiin kirkon jäseniksi lähes 90 prosenttia vauvoista, vuonna 2013 enää noin 75 prosenttia. Aiemmin kastettujen osuus on ollut suurempi kuin kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä, mutta tämä suhde on jo kääntynyt.
– Toiminnallamme uskonnottoman kulttuurin puolesta on ollut merkitystä, toteaa vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Petri Karisma.
– Erityisesti ajatus siitä, että lapsi päättää itse aikuistuttuaan virallisen uskonnollisen asemansa, näyttää olevan lyömässä itseään läpi. Tämä näkyy myös koulun ET-oppilaiden määrän kasvuna.
Hautausseremonioissa kirkon asema sen sijaan on yhä vahva. Vuonna 2000 kirkollisesti siunattiin hautaan yli 98 prosenttia vainajista, vuonna 2013 vielä 93 prosenttia. Vainajan tuhkauksen yleistymisen myötä saattoseremoniat ovat kuitenkin monipuolistumassa.
uutiskirje 
