KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Syriza haluaa Kreikalle uuden alun

Pekka Sauramo
7.2.2015 12.01

Kreikkalaiset saivat, mitä halusivat: Syriza-puolueen valtaan ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

”Meillä on se etu, ettemme ole vielä myyneet sieluamme paholaiselle, emmekä aio niin tehdäkään.”

Näin tiivisti valtiovarainministeri Janis Varufakis Syrizan tärkeintä eroa Kreikan perinteisiin valtapuolueisiin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Lontoon sopimuksen henkeä pitäisi noudattaa myös eurokriisiä hoidettaessa.

Kreikka ja kreikkalaiset eivät voi saada uutta alkua, ellei Kreikan valtavaa velkaa tavalla tai toisella järjestetä uudelleen. Joidenkin arvioiden mukaan Kreikka pystyy täyttämään nykyiset velvoitteensa. Tämä voi olla totta, mutta muuhun se ei sitten pystykään. Kreikan talous ei voi päästä jaloilleen, jos huomattava osa valtion tuloista täytyy käyttää velkojen hoitoon eikä talouden elvyttämiseen.

Syrizan keskeisenä tavoitteena on, ettei velanhoito estäisi vyönkiristyspolitiikasta luopumista eli elvytystä. Se ei vaadi velkojen anteeksiantoa vaan helpotuksia velanhoitomenoihin. Talouden elpyminen auttaisi myös velanhoitoa.

Syrizan helpotusten suuruudesta esittämä toive on tuntuva mutta ei kohtuuton. Se vastaa Suomen talouden kokoon suhteutettuna noin 6 miljardin euron suuruista vuosittaista helpotusta. Elvytykseen käytettynä rahamäärä olisi huomattava mutta ei epärealistisen suuri.

Puheenjohtaja Alexis Tsipras on useaan otteeseen todennut, että Kreikan velkaongelmaa hoidettaessa tulisi ottaa esimerkkiä siitä, miten Saksan velkoja hoidettiin toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1953 solmittu niin sanottu Lontoon velkasopimus sisälsi velkojen anteeksi antamisen lisäksi linjauksen jäljellä olevien velkojen velanhoitokulujen mitoituksesta. Sopimuksessa lähdettiin siitä, että velanhoitokulut pidetään kohtuullisina. Ne eivät saa alentaa velanmaksukykyä tulevaisuudessa.

Tsiprasin mukaan Lontoon sopimuksen henkeä pitäisi noudattaa myös eurokriisiä hoidettaessa. Voidaan tietysti sanoa, että poliittinen tilanne 1950-luvulla oli aivan toinen kuin nyt. Kylmän sodan kaudella kaikilla keskeisillä neuvotteluosapuolilla (Britannialla, Ranskalla, Yhdysvalloilla ja Saksan Liittotasavallalla) oli yhteinen tavoite vahvistaa Länsi-Euroopan taloutta. Toisaalta nytkin neuvotteluosapuolilla on yhteinen poliittinen tavoite: talous- ja rahaliiton koossa pitäminen.

Syrizan ehdotus velanhoitomenojen pienentämiseksi on tärkeä testi kaikille euromaille. Siihen suhtautuminen osoittaa, kuinka paljon euroalueelta löytyy sen säilymisen kannalta tärkeintä perusedellytystä: yhteisvastuuta.

Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Suomen tunnustaminen itsenäisenä valtiona oli kaukana suoraviivaisesta prosessista

Veikka Lahtinen

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Uusimmat

Radio Free Europe/Radio Libertyn afgaanipalvelun Azadi Radion televisio- ja videotallennusstudio Prahassa. Azadi Radio lähettää Afganistaniin pashtun ja darinkielistä ohjelmaa.

Afgaanijournalistit Talibanin ikeen alla

Tavoitteeksi vasemmistoliitolle kansanedustaja jokaisessa vaalipiirissä

Vasemmistoliitto oli vastustanut aina Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta keväällä 2022 kanta muuttui nopeasti. Puolue selviksi käännöksestä yllättävänkin vähillä protesteilla ja eroamisilla.

Kirja: Vasemmistoliiton Nato-päätös oli sukupolvikysymys, iso juttu vanhemmille, mutta ei nuorille

Hans ja Venla tutkii -sarjan kolmas osa Järjestely on sen heikoin.

Outi Hongisto unohti rakennusalan epäkohtiin pureutuvan sarjansa uusimmassa osassa sen, mikä tekee hänen dekkareistaan niin erityisiä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Pääekonomisti murskaa perustelut, joilla työttömyyskriisiä vähätellään

 
04

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
05

Wille Rydmanin vittuilu jäi Suomen hallituspiirien ainoaksi reaktioksi Israelin väkivaltaan aktivisteja kohtaan

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ihmisten ja elefanttien kohdatessa ihminen väistää – Intian Keralassa yhteenotot lisääntyneet

11.10.2025

Kaatopaikasta tehtiin yhteisöpuutarha

11.10.2025

Afrikkalaiset kalastusalan työläiset on jätetty kansainvälisten sopimusten ulkopuolelle

11.10.2025

Pakkoavioliitot lisääntyvät Afganistanissa, kun tytöt eivät saa opiskella

11.10.2025

Jukka-Pekka Palviaisen perusdekkarit erottuvat mukavilla päähenkilöillä

10.10.2025

Patrizio Lainà on SAK:n uusi pääekonomisti

10.10.2025

Työvoiman hyväksikäyttö uhkaa eläkejärjestelmää

10.10.2025

Jäänmurtajat rakennettava suomalaisilla työehdoilla, vaatii Teollisuusliiton Aalto

10.10.2025

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

10.10.2025

Tämän hetken haitallisin lakiesitys ei kiinnosta mediaa: Toimeentulotuen uudistus

10.10.2025

Satu Rämön suosion salaisuus – kriitikko perkasi Hildur-ilmiön

10.10.2025

Pia Lohikoski: Oikeistohallituksen leikkaukset kulttuuriin on peruttava

09.10.2025

Tehyn ekonomisti Anni Marttinen: Velkajarru uhkaa hyvinvointivaltiota

09.10.2025

Voimasuhteet järkkyvät europarlamentissa: kokoomuksen ryhmä kiristi uhkaamalla liittoutua äärioikeiston kanssa

09.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään