KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Poikkiteloin valtavirrassa

Pirjo Hämäläinen
2.3.2015 18.00
Fediverse-instanssi:

Kirjallisuudentutkija Tellervo Krogeruksen akateemikko Matti Kuusesta laatima elämäkerta (Siltala 2014) herätti omakohtaisia muistoja kansanrunoustieteen opinnoista ja puimakoneen syyspäivää leikkaavasta äänestä.

Vielä minun lapsuudessani ulvoi puimalassa tai elopellolla moottoriin kytketty masiina, joka hotki hirmuisen Gargantuan lailla laihoa, tärisi, tutisi, kuumeni ja sylki toisesta tuutista jyviä ja toisesta olkia.

Elämäkertansa lehdillä Kuusi vertaa eräiden ryhmien toimintatapoja pellolle unohdettuun puimakoneeseen. Ääntä lähtee, energiaa kuluu, mutta tulosta ei synny.

Akateemisena unilukkarina Kuusi ärsytti tahallaan isänmaan tukipylväitä ja mallikansalaisia.

Oiva vertaus sopii myös meidän aikaamme. Konttoriorjat manaavat kiirettä, mutta kiireen aiheuttaa usein turha puhe: päivittäiset kokoukset, palaverit, jaarittelut ja jatkuvat siunailut siitä, kuinka mitään ei ehditä tehdä.

Politiikan huuliveikot ovat tyytyväisiä vain ikuisessa oppositiossa. Heihin pätee sananlasku ”paljon puhetta, vähän villoja”, sillä pelkällä suunsoitolla ei lammasta keritä eikä huonetta rakenneta.

Kokoustaminen on tuppisuiseksi väitetyllä kansallamme verissä. Neli- tai viisivuotiaana tytär hieroi kiltisti kipeitä hartioitani, mutta lopulta hän kyllästyi aneluuni ja perusti teddykarhujensa kanssa hieromiskerhon.

Mitä te siellä touhuatte? ällistelin. Puhumme hieromisesta, tytär vastasi.

Elämäkerran otsikko – Sanottu.Tehty – viittaa päähenkilön retoorikon taitoihin ja spontaaniin käytökseen. Matti Kuusi (1914–1998) oli sanavirtuoosi, mutta myös rivakan toiminnan mies, jonka harkintakykyä luutuneimmat tohtivat epäillä.

Unilukkari tökki pitkällä seipäällä kirkonpenkissä pilkkiviä, ja akateemisena unilukkarina Kuusi ärsytti tahallaan isänmaan tukipylväitä ja mallikansalaisia.

Kuusi oli ihailtu luennoitsija, tieteen uhkapeluri, huipputason sananlaskututkija ja – Kalevalan päivän aattona hiukan nolosti – kansalliseepoksen kritisoija. Hän oli myös ronski humoristi, ikävien totuuksien laukoja ja suorasukainen toisinajattelija, Pentti Linkolan hengenheimolainen.

Linkolassa Kuusi arvosti älyllistä rehellisyyttä ja iskevää ilmaisua, mutta kansanrunoustieteen professorina häntä kiehtoi myös paluu entisaikain aineellisesti niukkaan ja henkisesti kylläiseen talonpoikaiselämään.

Elitismikin oli yhteistä. Siinä missä Linkolat olivat akateemisen maailman kermaa, Kuuset kuuluivat Granfeltin aatelissukuun, jonka tähdissä oli viljalti naisia: laulaja Hanna Granfelt, kirjailija Mandi Granfelt, taidemaalari Sigrid Maria Granfelt ja taidegraafikko Helmi Kuusi.

Näitä laajempaa julkisuutta saivat kuitenkin Matti Kuusi ja hänen pikkuveljensä Pekka, sosiaalipoliitikko ja Alkon pääjohtaja.

Jo vuonna 1969 ekologisesti herännyt Kuusi vastusti ”yhdenmukaisen muovikasvoista standardikulttuuria” ja ”veden, ilman ja ihmismielen saastumista”.

Uupumatta hän varoitti ympäristöä vaanivista katastrofeista ja oli vaatimassa Rapolanharjun, Kessin erämaan sekä Pielisjoen ja Pyhäselän maisemien säilyttämistä.

Keväällä 1989 kaksikymmentä akateemikkoa esitti harvinaisen vetoomuksen kaiken elollisen suojelemiseksi. Aloitteen teki runoilija Aale Tynni, mutta toimeliaimmin asian ympärillä hääri Kuusi.

Luontokapinansa huumassa Kuusi hyväksyi myös Linkolan epähumaanit ajatukset ja vieroksui maahanmuuttajia, sillä ”kansakunnan täydentäminen on yhtä nuukaa hommaa kuin miniän valinta maalaistaloon”.

Vuosien saatossa Kuusi otti Linkolaan kuitenkin etäisyyttä ja alkoi pitää tätä ortodoksisen tradition pyhänä hulluna. Linkolan ajatukset olivat mahdottomia, mutta yhtä mahdottomia olivat Vuorisaarna ja Kommunistinen manifesti.

”Takametsien miehet ja naiset, jääkäreiden ja punakaartilaisten jälkeläiset, kaikki nämä nykypolven konstajylhät ja lassevirenit – heissä me tunnemme oman eilispäivämme ja huomispäivämme suuntamerkit.”

Kuusen Helsingin Messuhallissa joulukuun kuudentena 1972 pitämä puhe ei ollut ihan tavanomaista itsenäisyysliturgiaa. Innostuneesti Kuusi siteerasi Izvestijaa, neuvostohallituksen äänitorvea, jonka mukaan Eurooppaa ei tulisi katsella kylmän sodan luhistuvista ampumahaudoista.

Turhan monella suomalaisella ”elo tää juoksuhaudoissa” jatkui ja oli ”käskynä vain kohtalon”, kuten Mäntsälän poika, automaalari A. Aimo tilannetta niin osuvasti tulkitsi.

Izvestija ei Suomen taistolaisia varmaankaan tarkoittanut, mutta Kuusen mukaan ongelma koski myös nuoria, rauhalla ratsastavia ”hakkapeliittoja”, sillä heidän jalkansa olivat juuttuneet kylmän sodan neuvostonäkemyksiin.

Jääkäreistä puhuminen kismitti vasemmistoa ja punakaartilaisista puhuminen oikeistoa. Urho Kekkosta raivostuttivat takametsien miehet, joissa Kuusi näki antikekkoslaisen etujoukon. ”Niitä Matti Kuusen 1930-luvun paskapuheita”, presidentti sivalsi päiväkirjaansa.

Aina Kuusi oli korpisuomalaisia kuitenkin ihaillut ja erilaiset kyläoriginellit, populisti Ernesti Hentunen, seppä Olli Mankinen, kaupustelija Martti Spårman, Käärme-Kustaa ja Juuan Jupu, olivat hänen silmissään aidompia ja oikeampia ihmisiä kuin pöyhkeät kunnanlääkärit tai kireäsuiset johtajaopettajat.

Vaikka sekä Kuusi että Kekkonen kuuluivat Akateemisen Karjala-Seuran aktiiveihin ja kulkivat monesti samaan suuntaan, ystäviä heistä ei koskaan tullut.

Asemansa takia Kuusi souteli porvarillisessa valtavirrassa, mutta kovin mieluusti hän heittäytyi poikkiteloin ja äänesti vaaleissa vihreitä, sosiaalidemokraatteja, keskustaa ja kaiketi muitakin puolueita. Harvoja poikkeuksia oli laitavasemmisto, jonka hän yhdisti yliopistolla kouhottaviin taistolaisiin.

Ystävyys Arvo Turtiaisen, Jarno Pennasen ja Arvo Poika Tuomisen – omapäisten miesten – kanssa sopi sen sijaan Kuuselle hyvin. Kun Turtiaisesta leivottiin vuonna 1973 Helsingin yliopiston kunniatohtori, aloitteen takana eivät olleet suinkaan vasemmistopiirit, vaan entinen AKS-runoilija Kuusi.

Normaalisti niin kriittinen Raoul Palmgren antoi merkittävän tunnustuksen jo AKS:n vauhtivuosina. Kirjallisuuslehdessä hän pohti, kuinka ”Matti Kuusen, tämän voimakkaan fantastin ja älyllisen etsijän, täytyy olla hyvin yksinäinen keskellä sitä luokkansa sukupolvea, joka tänään marssii suomalaisen fascismin riveissä”.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset