KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Paperittomien lisäksi muitakin raskaana olevia naisia jää ilman terveydenhuoltoa

Julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle jää puhtaasti paperittomien lisäksi suuri joukko naisia, joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon Suomessa, vaikka he ovat raskaana.

Julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle jää puhtaasti paperittomien lisäksi suuri joukko naisia, joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon Suomessa, vaikka he ovat raskaana. Kuva: All Over Press

Laki paperittomien terveydenhuollosta jää toteuttamatta tällä eduskuntakaudella. Asia koskee muun muassa lapsia ja raskaana olevia naisia. Suomessa moni odottava äiti jää julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle, vaikka oleskelulupa löytyisikin.

Raisa Musakka
4.4.2015 9.57

Raskaana olevan naisen päässä pyörii paljon kysymyksiä, varsinkin, jos lapsi on ensimmäinen. Onko kaikki kunnossa, onko raskaudenkulku normaali, milloin kertoa raskaudesta tutuille, muuttuuko elämäni nyt täysin, kuinka yhdistän työn, opiskelun ja perheen?

Nämä ajatukset yhdistävät odottavia äitejä ikään, kansalaisuuteen tai sosiaaliluokkaan katsomatta.

Suomessa asuu kuitenkin joukko naisia, joiden täytyy miettiä myös sellaisia asioita, joita tulevien äitien täällä normaalisti ei tarvitse. Miten paljon maksaa synnyttää Suomessa ja miten laskuista on mahdollista selvitä? Voiko palata kotimaahan synnyttämään? Kieltäisikö lääkäri matkustamisen, jos lääkäriin pääsisi?

ILMOITUS
ILMOITUS
Suomen järjestelmä nykyisellään asettaa monet naiset mahdottomaan tilanteeseen.

Paperittomien odottavien äitien ja lasten jääminen julkisten terveyspalveluiden ulkopuolelle on ihmisoikeusongelma, joka nousi keskusteluun SDP:n kansanedustajan Kari Rajamäen estettyä paperittomien terveydenhuoltoa koskevan lain käsittely eduskunnassa.

Suomessa ilman oleskelulupaa olevat ihmiset eivät saa jatkossakaan kiireetöntä julkista terveydenhuoltoa. Rajamäen torppaama laki olisi määrännyt kunnat järjestämään kiireettömiä terveyspalveluita, jollaisiksi raskauden ja synnytyksen hoitokin katsotaan, paperittomille henkilöille.

Ongelma on laajempi. Julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle jää puhtaasti paperittomien lisäksi suuri joukko naisia, joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon Suomessa, vaikka he ovat raskaana.

Tällaisessa asemassa ovat usein esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat, jotka ovat Suomessa opiskeluun liittyvällä oleskeluluvalla. Opiskelijoilla on aina tänne tullessaan vakuutus, mutta niiden kattavuudessa on suuria eroja. Ja koska raskaus ei ole sairaus, sitä ei yleensä korvata.

Raskauden ja synnytyksen hoidosta saattaa tulla useiden tuhansien eurojen lasku. Ja tämä vain, jos kaikki sujuu normaalisti, erikoissairaanhoito maksaa paljon enemmän. Iloinen uutinen on siis monelle opiskelijalle taloudellinen mahdottomuus. Paluulippu kotimaahan voi tulla melkein yhtä kalliiksi, eikä aina saa edes lentää.

Uudistuksen vesittyminen järkytti

Suomen järjestelmä nykyisellään asettaa monet naiset mahdottomaan tilanteeseen. Muun muassa Lääkäriliitto on pitänyt hallituksen esityksen mukaista uudistusta välttämättömänä. Liiton kannanoton mukaan tämänhetkinen tilanne on vastoin Suomen hyväksymiä ihmisoikeussopimuksia ja lääkärin etiikkaa.

Välttämättömänä pidetyn uudistuksen kaatuminen järkyttää paperittomien sekä muiden terveydenhuollon ulkopuolelle jäävien kanssa työskenteleviä.

Yksi heistä on joensuulainen Anne Korppinen, joka toimii Suomen Pakolaisavun aluekoordinaattorina.

– Minusta on ihan järkyttävää, että kansanedustajille ei annettu edes mahdollisuutta tehdä asiasta päätöstä, ja nämä ihmiset, joita laki koskettaa, joutuvat edelleen elämään turvatonta arkeaan, hän sanoo.

– Muutenkin paperittomuus saattaa ihmisiä epäinhimilliseen tilanteeseen ja nämä hauraassa elämäntilanteessa olevat ihmiset joutuvat vielä heikompaan asemaan, kun virallista tietä ei saa apua. Paperittomia ei ole paljon eikä heidän auttamisensa tulisi kovin kalliiksi yhteiskunnalle. Mutta yksilöitä on paljon, eikä kukaan heistä halua olla tuollaisessa tilanteessa, vaan he ovat joutuneet valitsemaan huonoista vaihtoehdoista kaikkein vähiten huonon.

Vertaisryhmätoimintaa Joensuussa

Korppinen työskentelee Pakolaisavun Kasvokkain –toiminnassa, jonka ajatus on se, että maahanmuuttajat ovat itse parhaita kotoutumisen asiantuntijoita, ja heidän tietojaan ja taitojaan on tärkeää käyttää kotoutumisen edistämisessä.

Käytännössä Korppinen kouluttaa yhteistyötahoja ja maahan muuttaneita vertaisryhmätoimintaan Joensuussa. Tätä kautta syntyi myös idea vertaistukiryhmästä raskaana oleville naisille, joilla ei ollut pääsyä julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa.

– Idea ryhmään lähti, kun yhteistyökumppanini, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen maahanmuuttajien neuvontapisteeseen tuli henkilöitä, joilla ei ollut oikeutta terveydenhuoltoon, vaikka he olivat raskaana, Korppinen kertoo.

– Mietimme pitkään, miten voisimme tukea, ja toin esiin vertaistukiryhmätoiminnan. Ryhmän teemana oli raskaus ja kielenä englanti. Näin ajattelimme, että mukaan tulisi laajemmin ihmisiä. Sain ohjaajapariksi Tansaniasta kotoisin olevan naisen, joka tuntee paljon kansainvälisiä opiskelijoita, ja on itse äiti.

Ryhmä toimi vuoden 2013 ajan. Mukana oli naisia Afrikan maista ja Euroopasta, enimmäkseen opiskelijoita. Ryhmästä tiedotettiin laajasti, mutta puhtaasti paperittomia oli vaikea saada mukaan.

– Joko heitä ei Joensuussa ollut, tai kynnys ryhmään tulemiseen oli liian suuri.

Vain huonoja vaihtoehtoja

– Minusta tuntuu pahalta, että tilanteessa, joka on ihmiselle muutenkin uusi, hänelle tuotetaan paljon ylimääräistä surua ja murhetta. Raskaus ei ole sairaus, mutta sen seuranta lisää sekä äidin että lapsen hyvinvointia, Korppinen sanoo.

– Me ryhmän ohjaajat olemme itse äitejä ja olemme kokeneet synnytyksen ja äitiyden. Siinä mielessä kyseessä oli puhtaasti vertaistukiryhmä.

Korppinen kertoo, että myös äitiysneuvolan terveydenhoitaja vieraili ryhmässä, jolloin naiset saivat kysyä häneltä kysymyksiä.

– Puhuimme ihan tavallisista asioista, jotka synnytyksessä mietityttivät. Olen itse raskaana ollessani ollut mukana sekä terveydenhuollon äitiysvalmennuksessa että erään järjestön äitien vertaistukiryhmässä. Kysymykset tässä englanninkielisessä ryhmässä olivat hyvin samantyyppisiä kuin kenen tahansa äidin.

Erojakin silti oli.

– Toki varsinkin ryhmän alussa mietimme sellaisia asioita, joita kaikkien äitien ei tarvitse miettiä, kuten synnytyksen hintaa. Osalle oli neuvottu, että kannattaa mennä kotimaahan synnyttämään. Mietimme tätä myös. Missä vaiheessa raskautta se olisi mahdollista ja miten opintojen kävisi? Itselle jäi se tunne, että nämä naiset joutuivat valitsemaan huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoja.

Korppinen kertoo ryhmän jäsenten pitävän yhä yhtä muun muassa yhteisen Facebook -ryhmän kautta.

Oppia muista kulttuureista

Nykyään Joensuussa toimii terveydenhuollon ulkopuolelle jäävien tukena vuonna 2014 perustettu Global Clinic, joka pyörii vapaaehtoisvoimin. Vuonna 2014 siellä hoidettiin 7 henkilöä, eli määrä on vielä pieni.

– Joensuussa ei ole ollut tarvetta päivystystyyppiselle toiminnalle, vaan Global Clinic toimii puhelinnumeron takana. Sen kautta saa yhteyden henkilöön, joka toimii yhdyshenkilönä asiakkaan ja vapaaehtoisen ammattilaisen välillä, Korppinen kertoo.

Joensuussa on noin 50 paperitonta ulkomaalaista, jolla ei ole oikeutta terveydenhoitoon. Tämän lisäksi joka vuosi opiskelijoita jää terveydenhuollon ulkopuolelle raskauden aikana. Korppisella on lämpimät muistot äitien vertaistukiryhmästä.

– Jotenkin eniten mieleen jäi äitiyden yhdistävät tekijät. Se, miten hauras jokainen on tulevan edessä. Tässä mielessä olemme hyvin samanlaisia, hän sanoo.

– Se, mikä meidät erottaa, on ympärillä oleva tuki. Oli ihana kuulla tarinoita siitä, miten eri kulttuureissa odottavia äitejä autetaan. Meillä on terveydenhuolto ja lapsikuolleisuus yksi maailman alhaisimmista. Kuitenkin sain kuulla tarinoita yhteisöistä, joissa nämä asiat eivät ole hyvin, mutta synnytyksen jälkeistä masennusta ei tunneta. Äidit eivät jää yksin kotiin, vaan ympärillä on lauma naisia, toisia äitejä, jotka auttavat alkuun uuden vauvan kanssa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään