KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Joku tekee tiliä asumisella

Edullisten vuokra-asuntojen tuotanto on viime vuosina jäänyt lähinnä kaupunkien harteille.

Edullisten vuokra-asuntojen tuotanto on viime vuosina jäänyt lähinnä kaupunkien harteille. Kuva: Jussi Joentausta

Suomalaisten rahat kuluvat asumiseen. Ja aina joku tekee tiliä.

Tuula Kärki
11.4.2015 9.47

Jos ihmisellä on valinnanvaraa asumismuodossaan, hänen kannattaa tällä hetkellä valita omistusasuminen. Vuokralla asuminen on kalliimpaa ja epävarmaa. Myös asumisoikeusasuminen on omistusasumista kalliimpaa, vaikkakin turvallisempaa kuin vuokra-asuminen.

– Jos tiedossa ei ole tarvetta muuttaa lähiaikoina, taloudellisesti monien kannattaa valita omistusasuminen, mikäli vain on mahdollisuus saada asuntolainaa, arvioi järjestö- ja koulutuspäällikkö Pia Lohikoski Vuokralaiset VKL:stä, joka toimii vuokralaisten edunvalvojana.

– Vuokra-asumisessa on aika paljon korjaamista, jotta siitä saataisiin sellainen joustava ja järkevä asumismuoto, joka sen oikeasti pitäisi olla.

Tällä hetkellä asuntojen vuokrat nousevat enemmän kuin mikään muu kulutuksen hinta.

Perimmäinen lääke olisi vuokra-asuntojen tuntuva rakentaminen. Vuokralaiset VKL vaatiikin radikaalia lisäystä vuokra-asuntotuotantoon, erityisesti edullisten vuokra-asuntojen osalta.

– Vuokramarkkinat eivät ole terveet. Jo aikanaan asuntoministerinä jopa kokoomuksen Jan Vapaavuori sanoi, että vuokramarkkinoilla markkinatalous ei toimi: kysyntää on mutta tarjontaa ei ole ja sehän on markkinatalouden oppien vastainen tilanne, Lohikoski arvioi.

Asumisella tehdään tiliä

Lohikoski toteaa, että vaikka kävisi hyvin ja seuraava hallitus alkaisi panostaa kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen, menee vuosia, ennen kuin tilanne saadaan korjaantumaan.

Suomessa asumisen hinnan ongelma koskee erityisesti pääkaupunkiseutua, Turkua, Tamperetta ja kasvukeskuksia. Tällä hetkellä asuntojen vuokrat nousevat enemmän kuin mikään muu kulutuksen hinta. Koko maassa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien muutos vuodessa on ollut 3,3 prosenttia, pääkaupunkiseudulla jopa 5,2 prosenttia.

Lohikoski pitää erityisesti pääkaupunkiseudun nousua huikeana.

– Täällä on töitä tarjolla, mutta vuokrataso on niin korkea, että monella alalla tulot eivät riitä elämiseen, hän arvioi.

Helsingissä vapailla markkinoilla yksiön vuokra oli viime vuonna keskimäärin 23 euroa neliömetriltä ja muualla Suomessa 14 euroa. Kaupungin vuokra-asunnon Helsingissä saisi vuokralle keskimäärin 11 eurolla neliöltä, jos asuntoja olisi tarjolla.

– Jotkut myös ansaitsevat sillä, että pääkaupunkiseudulla on asuntopula, ARA:n johtaja Jarmo Lindén sanoo. ARA on ympäristöministeriön alainen asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Esimerkiksi yksityiset asuntorahastot ostavat omistusasuntoja ja panevat ne vuokralle.

– Asunto on hyvä sijoituskohde. Millä muulla pääomalla tuotto on 10 prosentin luokkaa miniriskillä? Jos edullisia vuokra-asuntoja rakennettaisiin paljon, tämä mahdollisuus tienata romahtaisi, Lindén toteaa.

Samalla ylipäätään asumisen hinta laskisi. Kerrannaisvaikutus ulottuisi myös omistusasuntoihin, kun olisi vaihtoehtoja.

Mutta nyt on toisin ja tavallisiakin ihmisiä yllytetään hankkimaan sijoitusasuntoja jopa lainarahalla. Niistä luvataan pysyvä rahavirta.

– Sitten pienituloinen vuokralainen hakee asumistukea, jotta saa vuokransa maksettua, Lindén sanoo.

Asumistukiin kuluu yhteiskunnan rahaa yhä enemmän. 2008 Suomessa käytettiin yleiseen asumistukeen, eläkeläisten asumistukeen ja opiskelijoiden asumislisään yhteensä miljardi euroa. Tänä vuonna summan arvioidaan olevan 1,5 miljardia euroa.

Lisäksi toimeentulotuesta maksetaan asumiskuluja arvion mukaan noin 300 miljoonaa euroa. Osa näistä yhteiskunnan tukirahoista valuu asuntosijoittajille.

– Onko yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, että asumisella saa tehdä tiliä, vaikka kokonaisuuden kannalta olisi järkevämpää tehdä asumisesta edullista, Lindén kysyy.

– Silloin meillä riittäisivät pienemmät tuet, jopa pienemmät palkat. Kilpailukykykin kärsii asumisen kalleudesta.

Eivätkä yhteiskunnalle asumisen kalleudesta tulevat kulut jää vain asumistukiin. Kun on kallista, muutetaan kauemmas työpaikasta ja kuljetaan pitkiä työmatkoja, josta seuraa epäkäytännöllinen yhteiskuntarakenne ja ihmiset käyttävät paljon aikaa matkustamiseen. Valtionverotuksessa korvataan työmatkailua puolella miljardilla eurolla.

– Tiivis ja edullinen asuminen parantaisi Suomen kilpailukykyä ja olisi ekologista, arvioi Lindén.

Lue laajempi juttu perjantaina 10. huhtikuuta ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.

Lisää asuntopolitiikkaa Kansan Uutisten verkkolehdessä sunnuntaina: piiloasunnottoman tarina sekä Dan Koivulaakson ja Eetu Virenin Horisontti asuntopolitiikan kipupisteistä Helsingissä.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään