Jos ihmisellä on valinnanvaraa asumismuodossaan, hänen kannattaa tällä hetkellä valita omistusasuminen. Vuokralla asuminen on kalliimpaa ja epävarmaa. Myös asumisoikeusasuminen on omistusasumista kalliimpaa, vaikkakin turvallisempaa kuin vuokra-asuminen.
– Jos tiedossa ei ole tarvetta muuttaa lähiaikoina, taloudellisesti monien kannattaa valita omistusasuminen, mikäli vain on mahdollisuus saada asuntolainaa, arvioi järjestö- ja koulutuspäällikkö Pia Lohikoski Vuokralaiset VKL:stä, joka toimii vuokralaisten edunvalvojana.
– Vuokra-asumisessa on aika paljon korjaamista, jotta siitä saataisiin sellainen joustava ja järkevä asumismuoto, joka sen oikeasti pitäisi olla.
Tällä hetkellä asuntojen vuokrat nousevat enemmän kuin mikään muu kulutuksen hinta.
Perimmäinen lääke olisi vuokra-asuntojen tuntuva rakentaminen. Vuokralaiset VKL vaatiikin radikaalia lisäystä vuokra-asuntotuotantoon, erityisesti edullisten vuokra-asuntojen osalta.
– Vuokramarkkinat eivät ole terveet. Jo aikanaan asuntoministerinä jopa kokoomuksen Jan Vapaavuori sanoi, että vuokramarkkinoilla markkinatalous ei toimi: kysyntää on mutta tarjontaa ei ole ja sehän on markkinatalouden oppien vastainen tilanne, Lohikoski arvioi.
Asumisella tehdään tiliä
Lohikoski toteaa, että vaikka kävisi hyvin ja seuraava hallitus alkaisi panostaa kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen, menee vuosia, ennen kuin tilanne saadaan korjaantumaan.
Suomessa asumisen hinnan ongelma koskee erityisesti pääkaupunkiseutua, Turkua, Tamperetta ja kasvukeskuksia. Tällä hetkellä asuntojen vuokrat nousevat enemmän kuin mikään muu kulutuksen hinta. Koko maassa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien muutos vuodessa on ollut 3,3 prosenttia, pääkaupunkiseudulla jopa 5,2 prosenttia.
Lohikoski pitää erityisesti pääkaupunkiseudun nousua huikeana.
– Täällä on töitä tarjolla, mutta vuokrataso on niin korkea, että monella alalla tulot eivät riitä elämiseen, hän arvioi.
Helsingissä vapailla markkinoilla yksiön vuokra oli viime vuonna keskimäärin 23 euroa neliömetriltä ja muualla Suomessa 14 euroa. Kaupungin vuokra-asunnon Helsingissä saisi vuokralle keskimäärin 11 eurolla neliöltä, jos asuntoja olisi tarjolla.
– Jotkut myös ansaitsevat sillä, että pääkaupunkiseudulla on asuntopula, ARA:n johtaja Jarmo Lindén sanoo. ARA on ympäristöministeriön alainen asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Esimerkiksi yksityiset asuntorahastot ostavat omistusasuntoja ja panevat ne vuokralle.
– Asunto on hyvä sijoituskohde. Millä muulla pääomalla tuotto on 10 prosentin luokkaa miniriskillä? Jos edullisia vuokra-asuntoja rakennettaisiin paljon, tämä mahdollisuus tienata romahtaisi, Lindén toteaa.
Samalla ylipäätään asumisen hinta laskisi. Kerrannaisvaikutus ulottuisi myös omistusasuntoihin, kun olisi vaihtoehtoja.
Mutta nyt on toisin ja tavallisiakin ihmisiä yllytetään hankkimaan sijoitusasuntoja jopa lainarahalla. Niistä luvataan pysyvä rahavirta.
– Sitten pienituloinen vuokralainen hakee asumistukea, jotta saa vuokransa maksettua, Lindén sanoo.
Asumistukiin kuluu yhteiskunnan rahaa yhä enemmän. 2008 Suomessa käytettiin yleiseen asumistukeen, eläkeläisten asumistukeen ja opiskelijoiden asumislisään yhteensä miljardi euroa. Tänä vuonna summan arvioidaan olevan 1,5 miljardia euroa.
Lisäksi toimeentulotuesta maksetaan asumiskuluja arvion mukaan noin 300 miljoonaa euroa. Osa näistä yhteiskunnan tukirahoista valuu asuntosijoittajille.
– Onko yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, että asumisella saa tehdä tiliä, vaikka kokonaisuuden kannalta olisi järkevämpää tehdä asumisesta edullista, Lindén kysyy.
– Silloin meillä riittäisivät pienemmät tuet, jopa pienemmät palkat. Kilpailukykykin kärsii asumisen kalleudesta.
Eivätkä yhteiskunnalle asumisen kalleudesta tulevat kulut jää vain asumistukiin. Kun on kallista, muutetaan kauemmas työpaikasta ja kuljetaan pitkiä työmatkoja, josta seuraa epäkäytännöllinen yhteiskuntarakenne ja ihmiset käyttävät paljon aikaa matkustamiseen. Valtionverotuksessa korvataan työmatkailua puolella miljardilla eurolla.
– Tiivis ja edullinen asuminen parantaisi Suomen kilpailukykyä ja olisi ekologista, arvioi Lindén.
Lue laajempi juttu perjantaina 10. huhtikuuta ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
Lisää asuntopolitiikkaa Kansan Uutisten verkkolehdessä sunnuntaina: piiloasunnottoman tarina sekä Dan Koivulaakson ja Eetu Virenin Horisontti asuntopolitiikan kipupisteistä Helsingissä.