Nykyhallitus on epäonnistunut kärkitavoitteessaan vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta, arvioi lähes kolme neljäsosaa Sosiaalibarometriin vastanneista kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista, Kelan toimistojen johtajista sekä TE-toimistojen johdosta.
Vastaajat pitävät työttömyyttä ja toimeentulo-ongelmia suurimpana uhkana väestön hyvinvoinnille. Erityistä kritiikkiä saa osakseen vuoden 2013 alussa toteutettu työ- ja elinkeinopalveluiden uudistus.
– TE-toimistojen johtajia huolestuttaa etenkin pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi. Heidän arvionsa mukaan pitkäaikaistyöttömät tarvitsisivat henkilökohtaista asiakaspalvelua, mutta nimenomaan sitä TE-palveluiden uudistus on heikentänyt, sanoo tutkija Tyyne Hakkarainen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTEsta.
Indeksijäädytykset ovat leikkauksia
– Osa puolueista on valmiita jäädyttämään sosiaaliturvan indeksikorotukset. Tämä tarkoittaisi inflaation kokoista leikkausta etuuksiin vuosittain, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
– Jos sosiaaliturvan taso jää jälkeen hintojen noustessa, se kasvattaa tarvetta toimeentulotukeen. Tämä puolestaan heikentää työllisyyttä, sillä toimeentulotuen saajille on vakava kannustinloukku, joka leikkaa pois lähes jokaisen lisätienestinä saadun euron.
Kiukaan mukaan työllistymistä edistetään pitämällä huolta sosiaaliturvan tasosta ja vähentämällä riippuvuutta toimeentulotuesta.
– Esitetty indeksikorotusten keppilinja on köyhyyden syvenemisen ja näköalattomuuden tie. Myös Euroopan neuvosto on antanut Suomelle vastikään huomautuksen liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta.
Vaikka toimeentulo-ongelmia pidetään uhkana väestön hyvinvoinnille, vain noin kolmannes Sosiaalibarometrin vastaajista pitää perusturvaetuuksia riittämättöminä. Yleisimmin haluttaisiin korottaa vähimmäismääräisiä ensisijaisia etuuksia, kuten minimisairauspäivärahaa tai työttömän peruspäivärahaa.
Sosiaalibarometri löytyy SOSTEn sivuilta