Sodan jälkeisen Suomen merkittävimmistä kommunistijohtajista Hertta Kuusisesta ja Yrjö Leinosta tehdään parhaillaan kolmeosaista draamasarjaa. Yle Draaman tuottama ja Heidi Köngäksen ohjaama Punainen kolmio kertoo heidän kiihkeän rakkaustarinansa.
Sarjan ovat kirjoittaneet Taina West, Leena Virtanen ja Heidi Köngäs.
Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon suhde ja Suomen jännittävä sodan jälkeinen historia liittyvät lujasti yhteen. Hertta oli tulenpalava kommunisti, mutta oliko Leino?
Suomi oli sodan jälkeen liukumassa kohti sosialismia, kuten niin sanotut satelliittivaltiot. Punainen kolmio avaa erään tulkinnan siitä, miksi Suomessa niin ei käynyt.
Sarja alkaa Moskovasta vuonna 1934, kun Hertan isä Otto Ville Kuusinen määrää tyttärensä maanalaiseen puoluetyöhön Suomeen. Hertta joutuu jättämään poikansa neuvostoliittolaiseen lastenkotiin.
Näkökulma historiaamme
– Hertta Kuusinen on kiinnostanut minua pitkään, ja sarjaa on kirjoitettu pitkään, ohjaaja Heidi Köngäs kertoo.
– Tarina perustuu todellisiin henkilöihin, mutta on tietysti tulkinta Kuusisen ja Leinon rakkaustarinasta ja maamme lähihistoriasta. Taustalla vaikuttaa myös Suomen ja Neuvostoliiton välinen suhde.
– Tämä on ollut rohkea aihe, joka tuo esiin asioita, joita olemme halunneet myös unohtaa. Tarkoitan esimerkiksi niin sanottuun turvasäilöön laitettuja mielipidevankeja. Sarja ei kuitenkaan ole kenenkään puolella, se ei silottele ketään, eikä nosta Herttaa jalustalle. Vaikka tarina sijoittuu historiaan, se heijastuu nykypäivään.
Köngäs kertoo haluavansa kuvata ”varjossa olleita” ihmisiä.
– Hertta ei ollut erityisen varjoon jäävä, mutta hän on herkullinen päähenkilö. Hän oli myös vahva ja oikeudenmukainen, vaikka toki kovan kommunistisen koulun kasvatti. Hertta joutui tekemään myös suuria uhrauksia aatteensa ja puoluekurin takia.
– Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon suhde – ristiriitaisen rakkauden kuvaus – luo kiinnostavan näkökulman historiaamme.
– Vaikka sarja kertoo menneestä, sen aihepiiri on ajankohtainen, sillä emme voi ymmärtää nykypäivää, ellemme tunne menneisyyttämme.
”Teen paremman maailman”
Hertta Kuusista näyttelee Vappu Nalbantoglu.
– On haastavaa näytellä ihmistä, joka on ollut olemassa ja jonka moni vielä muistaa. Haluaisin näyttelijänä antaa hänen elämälleen sen arvon joka sille kuuluu, mutta totuuden tietää vain Hertta. Minun osakseni jää sen tulkinta, hän sanoo.
– Käsitykseni mukaan Hertta oli muun muassa hyvin pidetty ja älykäs. Hyvä seuranainen.
1930-luvulla Hertta Kuusinen tuomittiin vankilaan, ja jatkosodan alkaessa sekä hän että Yrjö Leino joutuvat mielipiteidensä takia ”turvasäilöön”.
– Kuvaukset Hämeenlinnan naisvankilassa ovat jääneet erityisesti mieleen. Hertta oli vankilassa pitkään. Kun hän ja muut vangit pitivät siellä elämän liekkiä yllä, Hertta tunsi, että hän tekee vielä paremman maailman. Se oli häntä eteenpäin vievä voima, hän oli löytänyt johdatuksensa. Hän selvisi.
Nalbantoglu tulkitsee Hertan ja Yrjön suhteen olleen syvä rakkaus.
Monisyinen Leino
Yrjö Leinon roolissa nähdään Eero Aho.
– Leino oli monisyinen äidin poika joka alkoholisoitui, hän kuvailee roolihahmoaan.
– En vielä haluaisi paljastaa enempää… Hänhän on ollut tärkeässä osassa maamme historiassa. Sarjan myötä olen tutustunut häneen paremmin ja oppinut paljon uutta – kuten me kaikki.
– Loistavan työryhmän kanssa on ollut antoisaa työskennellä. Olen saanut tilaisuuden näytellä myös Leinon erikoisempia piirteitä: häntä on kuvattu hyvin bakteerikammoiseksi, ja hän esimerkiksi pesi käsiään usein ja piti puhdasta nenäliinaa vasemmassa taskussa, koska oikea oli likainen tasku. Tällainen käytös luo jännittävää karaktääriä henkilöön.
Aho vihjaa, että tulossa on hyvin mielenkiintoinen sarja.
– Tämä on ollut mielenkiintoinen matka. Toivon, että se on sitä myös katsojille, Heidi Köngäs summaa.
Häneltä ilmestyy syksyllä romaani Hertta (Otava) Kuusisen ja Leinon suhteesta, sen noususta ja tuhosta sodan ja vaaran vuosina.
Punaisen kolmion ensilähetys Yle TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 13.12.2015.
uutiskirje 
