KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuriuutiset

Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon suhteesta syntyy tv-sarja

Vappu Nalbantoglu ja Eero Aho ovat joulukuussa nähtävän draamasarjan Hertta Kuusinen ja Yrjö Leino.

Vappu Nalbantoglu ja Eero Aho ovat joulukuussa nähtävän draamasarjan Hertta Kuusinen ja Yrjö Leino. Kuva: Yleisradio

Rakkautta ja politiikkaa joulukuussa nähtävässä Punaisessa kolmiossa.

Pilvi Meriläinen
2.5.2015 15.00

Sodan jälkeisen Suomen merkittävimmistä kommunistijohtajista Hertta Kuusisesta ja Yrjö Leinosta tehdään parhaillaan kolmeosaista draamasarjaa. Yle Draaman tuottama ja Heidi Köngäksen ohjaama Punainen kolmio kertoo heidän kiihkeän rakkaustarinansa.

Sarjan ovat kirjoittaneet Taina West, Leena Virtanen ja Heidi Köngäs.

Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon suhde ja Suomen jännittävä sodan jälkeinen historia liittyvät lujasti yhteen. Hertta oli tulenpalava kommunisti, mutta oliko Leino?

Suomi oli sodan jälkeen liukumassa kohti sosialismia, kuten niin sanotut satelliittivaltiot. Punainen kolmio avaa erään tulkinnan siitä, miksi Suomessa niin ei käynyt.

Sarja alkaa Moskovasta vuonna 1934, kun Hertan isä Otto Ville Kuusinen määrää tyttärensä maanalaiseen puoluetyöhön Suomeen. Hertta joutuu jättämään poikansa neuvostoliittolaiseen lastenkotiin.

Näkökulma historiaamme

– Hertta Kuusinen on kiinnostanut minua pitkään, ja sarjaa on kirjoitettu pitkään, ohjaaja Heidi Köngäs kertoo.

– Tarina perustuu todellisiin henkilöihin, mutta on tietysti tulkinta Kuusisen ja Leinon rakkaustarinasta ja maamme lähihistoriasta. Taustalla vaikuttaa myös Suomen ja Neuvostoliiton välinen suhde.

– Tämä on ollut rohkea aihe, joka tuo esiin asioita, joita olemme halunneet myös unohtaa. Tarkoitan esimerkiksi niin sanottuun turvasäilöön laitettuja mielipidevankeja. Sarja ei kuitenkaan ole kenenkään puolella, se ei silottele ketään, eikä nosta Herttaa jalustalle. Vaikka tarina sijoittuu historiaan, se heijastuu nykypäivään.

Köngäs kertoo haluavansa kuvata ”varjossa olleita” ihmisiä.

– Hertta ei ollut erityisen varjoon jäävä, mutta hän on herkullinen päähenkilö. Hän oli myös vahva ja oikeudenmukainen, vaikka toki kovan kommunistisen koulun kasvatti. Hertta joutui tekemään myös suuria uhrauksia aatteensa ja puoluekurin takia.

– Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon suhde – ristiriitaisen rakkauden kuvaus – luo kiinnostavan näkökulman historiaamme.

– Vaikka sarja kertoo menneestä, sen aihepiiri on ajankohtainen, sillä emme voi ymmärtää nykypäivää, ellemme tunne menneisyyttämme.

”Teen paremman maailman”

Hertta Kuusista näyttelee Vappu Nalbantoglu.

– On haastavaa näytellä ihmistä, joka on ollut olemassa ja jonka moni vielä muistaa. Haluaisin näyttelijänä antaa hänen elämälleen sen arvon joka sille kuuluu, mutta totuuden tietää vain Hertta. Minun osakseni jää sen tulkinta, hän sanoo.

– Käsitykseni mukaan Hertta oli muun muassa hyvin pidetty ja älykäs. Hyvä seuranainen.

1930-luvulla Hertta Kuusinen tuomittiin vankilaan, ja jatkosodan alkaessa sekä hän että Yrjö Leino joutuvat mielipiteidensä takia ”turvasäilöön”.

– Kuvaukset Hämeenlinnan naisvankilassa ovat jääneet erityisesti mieleen. Hertta oli vankilassa pitkään. Kun hän ja muut vangit pitivät siellä elämän liekkiä yllä, Hertta tunsi, että hän tekee vielä paremman maailman. Se oli häntä eteenpäin vievä voima, hän oli löytänyt johdatuksensa. Hän selvisi.

Nalbantoglu tulkitsee Hertan ja Yrjön suhteen olleen syvä rakkaus.

Monisyinen Leino

Yrjö Leinon roolissa nähdään Eero Aho.

– Leino oli monisyinen äidin poika joka alkoholisoitui, hän kuvailee roolihahmoaan.

– En vielä haluaisi paljastaa enempää… Hänhän on ollut tärkeässä osassa maamme historiassa. Sarjan myötä olen tutustunut häneen paremmin ja oppinut paljon uutta – kuten me kaikki.

– Loistavan työryhmän kanssa on ollut antoisaa työskennellä. Olen saanut tilaisuuden näytellä myös Leinon erikoisempia piirteitä: häntä on kuvattu hyvin bakteerikammoiseksi, ja hän esimerkiksi pesi käsiään usein ja piti puhdasta nenäliinaa vasemmassa taskussa, koska oikea oli likainen tasku. Tällainen käytös luo jännittävää karaktääriä henkilöön.

Aho vihjaa, että tulossa on hyvin mielenkiintoinen sarja.

– Tämä on ollut mielenkiintoinen matka. Toivon, että se on sitä myös katsojille, Heidi Köngäs summaa.

Häneltä ilmestyy syksyllä romaani Hertta (Otava) Kuusisen ja Leinon suhteesta, sen noususta ja tuhosta sodan ja vaaran vuosina.

Punaisen kolmion ensilähetys Yle TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 13.12.2015.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Anu Kaaja.

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

Henrin mukaan rankka ja synkkä levy sai odotettua paremman vastaanoton. ”Ilmeisesti sitä joku kuuntelee.”

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

Islantilaiset dekkarit ovat nousseet suureen suosioon. Uutena nimenä Suomeen tulee nyt Islannissa jo moneen kertaan palkittu Lilja Sigurdardóttir.

Uusi islantilainen dekkariavaus ei ole niin jääkylmä kuin toivoisi

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään