KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Sanat ovat politiikassa tekoja

Kuva: All Over Press

Sakari Hänninen
9.5.2015 16.00
Fediverse-instanssi:

Maailma muuttuu

Vaalit olivat ja menivät! Vai menivätkö sittenkään? Ei suinkaan! Vaaleja käydään kaiken aikaa. Äänestämättä jättänyt saattaa tähän tokaista, että kyllä maailmaan puhetta mahtuu. Vaikka tämä ärtymys olisi ymmärrettävää, sille ei pidä antaa sijaa. Politiikassa sanat ovat tekoja. Meitä hallitaan myös sanoilla, jotka eivät tarkoita mitään tai jotka ovat niin monimielisiä, että kuka tahansa voi niillä koristella ajatuksensa mielensä mukaan.

Klassisessa teoksessaan Demokratia Amerikassa Alexis Tocqueville puhui tällaisista termeistä pohjaa vailla olevina laatikoina, joihin jokainen voi laittaa mieleisensä sisällön. Hyvätkin asiat voidaan kätkeä pohjattomiin laatikoihin ja hyvistä laatikoista voidaan pohja potkaista pois.

Näin on tapahtunut monille vasemmiston ajamille asioille. Tämä on osaltaan vesittänyt heidän sanomaansa, kuten on ollut tarkoituskin. Kaikki puolueet puhuivat vaaleissa hyvinvointiyhteiskunnan, toimivan talouden, kestävän kehityksen, suomalaisen työn, turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden samoin kuin lasten, nuorten, vanhusten ja jopa pienen ja vähäväkisen ihmisen puolesta. Mutta tarjotut keinot olivatkin sitten eri asia.

Valtakeskittymissä pyrittiin jo etukäteen varmistamaan, ettei vaalitulos pääsisi vaikuttamaan tulevan hallituksen keinovalikoimaan.

Käytyjen vaalien keskeisin piirre oli se, että valtakeskittymissä pyrittiin jo etukäteen varmistamaan, ettei vaalitulos pääsisi vaikuttamaan tulevan hallituksen keinovalikoimaan. Tässä nimenomaisessa tarkoituksessa esimerkiksi valtiovarainministeriön toimesta esitettiin ennen vaaleja virkamiespuheenvuoro talouspolitiikan linjaamiseksi ja tällä radalla koko valtamedia kulki läpi vaalien. Koska jo valittua linjaa ei saanut asettaa kyseenalaiseksi, niin talouspolitiikasta keskustelu muuttui tällöin pelkäksi sanailuksi.

Vaalien jälkeiset tapahtumat todistavat siitä, että valittu linja on pitänyt. Hallitusneuvottelujen tunnustelijaksi valittu keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on lähestynyt mahdollisia hallituskumppaneitaan kysymyksillä, joista ensimmäisessä kysytään Suomen tulevaisuusvision avainsanoja. Sanoja!

Sen jälkeen keskitytään keinoihin, joista heti ensimmäisessä kysytään, yhtyvätkö mahdolliset hallituskumppanit valtiovarainministeriön tilannekuvaan ja sen mukaiseen julkisen talouden sopeutustarpeeseen. Vaikka kielteinen vastaus kysymykseen ei välittömästi sulkenut hallitusovea, niin se kertonee enemmän Sipilän persoonasta kuin valitusta linjasta ja VM:n kärkiviestistä. Sen tarkemmasta sisällöstä ei ole silti nähty tarpeen perusteellisemmin keskustella. Lähinnä on sanailtu julkisen talouden sopeutustarpeen suuruudesta ja vauhdista.

Syytä olisi viimeistään nyt. Tässä on nimittäin todella paljon pelissä. Pelissä on Suomen tulevaisuus ja siitä syystä olisi hyvä pohtia sitäkin, miten tätä peliä oikein pelataan.

Talouspolitiikan pelissä kaikkein tärkeimmät siirrot ovat ne ensimmäiset eli niiden olettamusten valinta, joiden varassa laskelmat ja päätelmät sitten tehdään. Olisi hyvä jos nämä (tulevaisuutta koskevat) olettamukset tuotaisiin kulloinkin rehellisesti esiin ja niiden pätevyydestä keskusteltaisiin. Näin harvoin tapahtuu.

Valitettavasti tämä koskee myös valittua kärkiviestiä ja sen perusteena olevaa selontekoa, jossa päähaasteeksi on nostettu talouskasvun saaminen kestävästi paremmalle uralle ja sitä kautta velkaantumiskehityksen taittaminen. Tähän pyritään ennen kaikkea julkista taloutta leikkaamalla, palkkamaltilla, nykyisten työntekijöiden työuria ja –aikaa pidentämällä, työntekijöiden kannustimia ja liikkuvuutta lisäämällä, erilaisilla rakenteellisilla uudistuksilla ja digitalisaatiolla. Näiden lähinnä työn tarjontaan liittyvien toimien oletetaan palauttavan talouden tasapainon ja nimenomaan myös työmarkkinoiden tasapainon.

Entäpä jos näin ei käy, vaan päinvastoin työttömyys kasvaa, lama syvenee ja syrjäytyminen lisääntyy? Mistä tiedämme, että valitun linjan ansiosta vientiyritykset keksisivät parempia tuotteita, digitalisaation epäkohdat korjaantuisivat, rakenteelliset uudistukset onnistuisivat, ja ennen kaikkea laiskanpullea pääoma saataisiin investoimaan. Pitäisikö siis elvyttää?

Vuosien 1991–1993 talouskriisin jälkeen eräs taloustieteilijä käytti viisaan puheenvuoron, jossa hän ruoti silloisen Ahon hallituksen leikkaustoimia vertailemalla samalla kuinka Suomi ja Ruotsi tässä tilanteessa toimivat. Kun Ruotsissa kannettiin eniten huolta työttömyyden, tuloerojen ja köyhyyden kasvusta laman seurauksena eikä siitä syystä haluttu liiaksi kiristää julkista taloutta, niin Suomessa taasen pidettiin ensisijaisena valtiontalouden tasapainottamista sekä valtionvelan ja inflaation kurissa pitämistä työttömyyden kustannuksella. Tällöin olisi hänen mukaansa tullut havaita suurin uhka: velkadeflaatio.

Mutta kuten hän toteaa:

”Velkadeflaation merkitystä olikin tietysti vaikea nähdä. Keveämmän talouspolitiikan kannattajat olisivat varmasti menestyneet keskustelussa paremmin, jos he eivät olisi puhuneet poliittisesti leimautuneesta ’elvytyksestä’ ja olisivat korostaneet nimenomaan velkadeflaation vaaraa.”

Jospa Suomen nykyisenkin tilanteen suurin uhka on velkadeflaatio, jolloin velat pyritään maksamaan pois mahdollisimman nopeasti samalla kun hintataso on vaarassa laskea – jolloin velkojen suhde tuloihin ei alenekaan? Tästä vaarasta kirjoitti 1990-luvulla edellä siteerattu Juhana Vartiainen. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä hän on kirjoituksestaan tänään mieltä. Ai, että tilanne on toinen? Niin onkin: rahapolitiikka ei ole enää omissa käsissämme!

Kirjoittaja on politiikan tutkija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset