Suomalaisten sosiaalimenot eivät ole erityisen korkeita, kirjoittaa hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopiston sivuilla. Pikemminkin menot ovat sekä vertailevasti että bruttokansantuotteen tasoon nähden matalat.
Saari käy läpi yleisiä virhekäsityksiä sosiaalimenoista. Ensinnäkin sosiaalimenot eivät ole mikään tietty osuus bruttokansantuotteesta, vaan kyse on suhdeluvusta. Tämä tarkoittaa, että sosiaalimenojen osuutta kasvattaa itse menojen lisäksi myös talouden taantuma, koska taantuman aikana BKT:n kasvu on hitaampaa kuin menojen kasvu.
Lisäksi sosiaalimenojen käsite perustu Euroopan unionin tilastotoimiston määritelmään, joka ei sovellu Suomen kaltaisiin maihin. Suomessa verotetaan etuuksia, ja ammattikohtaiset työeläkkeet sekä sairausvakuutukset kuuluvat sosiaaliturvaan. Lisäksi maassa on laaja julkinen palvelujärjestelmä.
Jos Suomen sosiaalimenot lasketaan OECD:n suosittelemalla tavalla, ne ovat keskitasoa. Suomen edelle sosiaalimenoissa menevät esimerkiksi Ranska, Yhdysvallat, Belgia, Tanska ja Iso-Britannia.
”Kaiken kaikkiaan Suomen sosiaalimenot ovat tosiasiassa matalat samalla BKT-tasolla oleviin maihin nähden. Jos menoista poistetaan työttömyydestä aiheutuvat sykliset menot, osuus on vielä matalampi”, Saari tiivistää.
”Myös Suomen julkiset menot näyttäytyvät korkeampina kuin ovatkaan sosiaalimenojen verotuksen, laajan sosiaaliturvakäsitteen ja korkean työttömyyden vuoksi. Syystä tai toisesta tämä tosiasia ei ole suomalaisen hyvinvointivaltion uudistamisen perustana.”
uutiskirje 
