KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Ilmastonmuokkaus ei missään tapauksessa ole vaihtoehto päästöleikkauksille”

Ilmastonmuokkauksesta tahtoo poliitikkojen puheissa tulla vaihtoehto päästöleikkauksille. Sitä ei kuitenkaan pidä edes harkita ilman mittavia päästövähennyksiä, sanovat tutkijat.

Anssi Koskinen
5.9.2025 7.00

Toukokuussa uutisoitiin, että Britannian tutkimus- ja kehitysrahasto ARIA oli antanut 56,8 miljoonaa puntaa ohjelmalle, jossa tutkittiin eri ilmastonmuokkaustekniikoita. Rahoitettavia tutkimusryhmiä oli yhteensä 21.

ARIA:n verkkosivuilla ilmoitetaan, että ilmastokriisin uhkaavat käännekohdat, ”tipping points”, ovat jo lähellä, ja nyt rahoitettavilla ohjelmilla tutkitaan, voisiko ilmastoa viilentävä teknologia olla turvallista ja toteutuskelpoista.

Lapin yliopiston arktisen keskuksen tutkimusprofessori John Mooren mukaan valtioiden virallinen kanta on edelleen se, että Pariisin sopimus ja ilmastonmuutoksen hillintä riittävät. Epävirallisesti puhutaan kuitenkin muuta, kun päästövähennyksissä ei ole onnistuttu, hän sanoo.

– Olemme mitanneet ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia jo 60 vuoden ajan. Käyrä ei ole tasoittunut ollenkaan.

Vuotuisten päästöjen vähentäminen ei välttämättä edes riitä ilmastokatastrofin välttämiseksi, Moore toteaa.

– Lämpötilat reagoivat ilmakehän hiilidioksidin jatkuvasti kasvaviin kokonaispitoisuuksiin eivätkä siihen, mitkä ovat vuosittaiset päästöt. Meidän pitää pärjätä hiilidioksidin kanssa vielä satoja vuosia.

Ilmastonmuokkauksesta puhuminen yhtenä yhteisenä terminä on vaarallista, koska silloin keskitetään huomio kaikista riskialtteimpiin toimintatapoihin ja oikeutetaan ne, sanoo BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde.

– Osa esillä olevista teknologioista on paikallisia ja huomattavasti vähemmän riskialttiita, kun taas osa saattaa olla globaalisti hyvinkin tuhoisia, hän toteaa.

John Moore puolestaan on sitä mieltä, että olemme pakotettuja jonkinlaiseen ilmaston manipulointiin, mutta tutkimustyötä tarvittaisiin vähintään vuosikymmen ennen kuin eri menetelmistä edes tiedetään tarpeeksi.

– Joko jatkamme nykyisellä polulla, josta on olemassa hyvin paljon tutkimusta, ja tiedämme, että hyvin pahoja asioita tulee tapahtumaan. Tai sitten harkitsemme jonkinlaista väliintuloa ja sen riskejä, joita emme vielä kokonaan ymmärrä.

– Meidän pitää vielä tutkia näitä menetelmiä ulkomaailmassa, ei vain laboratoriossa tai tietokoneella.

”Potentiaalinen joukkotuhoase”

Eniten tutkittu ja huomiota saava ilmastonmuokkauksen teknologia on hiukkasten vieminen yläilmakehään, Moore sanoo. Lähde arvelee, että ihmisiin vetoaa scifi-elokuvamainen skenaario lentokoneista levittämässä hiukkasia korkealle yläilmakehään.

Lähteen mukaan se on kaikista esillä olevista teknologioista kuitenkin vaarallisin.

– Sitä voi pitää potentiaalisesti vahinkojoukkotuhoaseena, koska se saattaisi esimerkiksi ohjata monsuunisateita pois alueelta, jossa asuu satoja miljoonia ihmisiä. Seuraukset olisivat tuhoisia, hän toteaa.

Hiukkasten levittämistä yläilmakehään pitäisi vielä jatkaa koko ajan, hän toteaa. Jos päästöt samalla jatkuisivat, niin silloin ilmakehään kertyisi edelleen vuodesta toiseen kasvava määrä hiilidioksidia.

– Jos jostain syystä, katastrofin, rahojen puutteen tai vaikka poliittisen suunnanmuutoksen vuoksi tämä lopetettaisiin, niin siitä seuraisi äärettömän nopea ilmaston lämpeneminen. Vaikutukset olisivat aivan käsittämättömät.

Riskejä ja vaikutuksia alueen ekosysteemiin ei vielä tunneta

Lähteen mukaan kaikki muut menetelmät jäävät hiukkaskeskustelun varjoon.

– Jäätiköiden sulamisen ja koralliriuttojen kuoleman hidastaminen kohdennetuilla toimilla saavat juuri nyt paljon vähemmän huomiota.

Menetelmä matkii suuria tulivuorenpurkauksia, joiden tiedetään laskevan maapallon lämpötilaa. Hiukkaset heijastavat auringonsäteilyä takaisin avaruuteen. Tulivuori Pinatubon purkaus vuonna 1991 päästi stratosfääriin 15 miljoonaa tonnia rikkidioksidia. Seuranneiden 15 kuukauden aikana maapallon keskilämpötila laski noin asteella.

Riskejä ei vielä tunneta. Vaarana on esimerkiksi se, että hiukkasten vienti yläilmakehään vaikuttaa stratosfäärin otsonipitoisuuksiin, Moore sanoo. Lisäksi maapallon tuuli- ja sadeolosuhteet saattavat muuttua hyvinkin kohtalokkaasti.

– Yläilmakehän hiukkasista seuraava viilentyminen ei aivan vastaisi kasvihuonekaasuista johtuvaa lämpenemistä. Auringonsäteet heijastuvat vain, kun aurinko paistaa, eli päivällä, mutta ei vaikka kaamoksen aikaan.

Meriveden suihkutus eri asia

Nyt jo käytössä oleva menetelmä on meriveden suihkuttaminen ilmaan, jolloin meren päällä olevat pilvet kirkastuvat ja estävät auringon säteilyä. Tätä tehdään Australian Suurella valliriutalla, jotta meriveden lämpötilaa saataisiin laskettua ja estettyä riutan kuoleminen.

– Kukaan ei halua tehdä ilmastonmuokkausta ennen kuin ollaan ilmiselvässä ”riko lasi” -katastrofitilanteessa, ja Suuri valliriutta on nyt tässä tilanteessa, Moore sanoo.

Vesihöyryn suihkuttaminen taivaalle haavoittuvaisen valliriutan suojelemiseksi on mittaluokaltaan ja riskeiltään kuitenkin aivan eri maailmasta, Lähde sanoo. Menetelmä ei sotke koko globaalia ilmastojärjestelmää. Vesihöyry myös poistuu ilmasta parissa viikossa.

Britannian ARIA rahoittaa suurella summalla myös hanketta, jossa tutkitaan arktisen merijään paksuntamista, Moore kertoo. Tarkoituksena on varmistaa, että auringonvaloa heijastava jääpeite kestää keväällä pitempään.

Tätäkin teknologiaa kokeillaan jo käytännössä. Esimerkiksi brittiläinen Real Ice -start up on pumpannut merivettä talviaikaan jään pinnalle pohjoisessa Kanadassa. Teknologian riskejä ja sen vaikutuksia alueen ekosysteemiin ei vielä tunneta. Lisäksi menetelmän laajentaminen merkittävään mittakaavaan tulisi Real Ice -firman mukaan maksamaan miljardeja dollareita, kun vesipumppuja vaadittaisiin tuhansia.

”Ei korvaa päästövähennyksiä”

Ilmaston manipulointi ei missään tapauksessa korvaa päästövähennyksiä, Moore sanoo.

– Fossiilisista polttoaineista luopumista on kiirehdittävä. Mikään ilmastonmuokkauksen menetelmä ei voi toimia pitkään ilman sitä.

Jatkuva hiilidioksidipitoisuuksien kasvu ilmakehässä ja maapallon lämpeneminen aina lopulta ylittävät tekniset viilennyskeinot, hän toteaa.

– Ilmastonmuokkauksella saattaisimme välttää jotkin pahimmista riskeistä, kuten napajäätiköiden romahtamisen. Tarvitsemme tällaisen vakuutuksen samalla, kun poistamme hiiltä ilmakehästä ja meristä kiireellisesti.

Moore on huolissaan siitä, että jotkut tahot saattavat lähteä muokkaamaan ilmastoa puutteellisilla tiedoilla. Lämpenemisestä aiheutuvat suurkatastrofit saattavat johtaa hätiköintiin.

– Jokin rikkaimmista maista saattaa ajatella, että me rikoimme ilmaston, joten me myös korjaamme, ja hiiteen muu maailma.

Kaikki muut menetelmät jäävät hiukkaskeskustelun varjoon.

Lähteen mukaan pienempiä paikallisia ja koko maapallon laajuisia ilmastonmuokkausteknologioita voi pitää mielekkäänä apukeinona vain, jos käynnissä on jo kunnianhimoisia ja johdonmukaisia vuodesta toiseen eteneviä päästöleikkauksia. Hänkin painottaa sitä, että ilmastonmuokkaus ei missään tapauksessa ole vaihtoehto päästöleikkauksille.

– Nykyisessä tilanteessa ei olla saatu käyntiin minkäänlaista kunnollista päästövähennysten polkua. Ilmastonmuokkauksesta tahtoo julkisessa keskustelussa tulla poliitikkojen mielissä vaihtoehto päästöleikkauksille.

Jos nyt aloitetaan ilmastonmuokkaus, niin tilanne on sama kuin jos työnnetään sormi vuotavaan patoon, Lähde sanoo. Varsinainen ongelma ei poistu, eikä korjaustoimenpide auta kovin pitkään.

– Se ei myöskään auta sellaisessa tilanteessa, jossa päästövähennykset saadaan käyntiin, mutta ne ovat hitaita ja riittämättömiä.

Artikkelin taustoiksi on haastateltu myös Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Sami Romakkaniemeä.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mai Kivelä.

Iranin sota painottaa energiaomavaraisuuden tärkeyttä: ”Tuuli- tai aurinkoenergiaa ei voi miinoittaa”

Israel pommittaa siviilikohteita Beirutissa.

Israelin iskuissa kuolee lapsia – Koska Suomi reagoi?

Hallituspuolueiden kannatus on laskenut viime eduskuntavaalien 49,4 prosentista kuluvan vuoden gallupien keskiarvoon, 39,2 prosenttiin. Samalla oppositiopuolueiden kannatus on noussut vaalien 47,7 prosentista alkuvuoden 58,9 prosenttiin. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, hallituspuolueet menettäisivät oppositiopuolueille noin 29 paikkaa.

Vasemmistoliiton kannatus noussut puolella – Tämä voisi olla eduskunnan paikkajako jos vaalit olisivat nyt

Pia Lohikoski.

Syväväärennökset suututtavat: ”Verkko täyttyy jo tekijänoikeuksia ja jopa ihmisarvoa loukkaavista sisällöistä”

Uusimmat

Kaarina Riikonen -dekkari Taidekauppias katoaa yhdistää rikosjutun ja yli viisikymppisen päähenkilön elämänvaiheita

Mai Kivelä.

Iranin sota painottaa energiaomavaraisuuden tärkeyttä: ”Tuuli- tai aurinkoenergiaa ei voi miinoittaa”

Israel pommittaa siviilikohteita Beirutissa.

Israelin iskuissa kuolee lapsia – Koska Suomi reagoi?

Hallituspuolueiden kannatus on laskenut viime eduskuntavaalien 49,4 prosentista kuluvan vuoden gallupien keskiarvoon, 39,2 prosenttiin. Samalla oppositiopuolueiden kannatus on noussut vaalien 47,7 prosentista alkuvuoden 58,9 prosenttiin. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, hallituspuolueet menettäisivät oppositiopuolueille noin 29 paikkaa.

Vasemmistoliiton kannatus noussut puolella – Tämä voisi olla eduskunnan paikkajako jos vaalit olisivat nyt

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa vapputervehdys

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kansanedustaja tyrmää hurjat osingonjaot: ”Täysin vastuutonta”

 
02

Vääristeleekö työministeri? Todellisuudessa pätkätöiden ketjuttaminen helpottuu

 
03

Kotirauhaan tulossa muutos: Ihmisiä voitaisiin tarkkailla jopa kodeissaan

 
04

Vieraskynä: Euroopan kohtuuhintaiset asunnot ovat pian vapaata riistaa sijoittajille

 
05

Veroasiantuntija tyrmää kokoomuksen ehdotuksen perintöveron poistosta: ”Hyötyjiä olisivat harvat varakkaat suvut”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomi siirtyy miniaskelin kohti pelkäämäänsä Venäjää

19.03.2026

Mutta me miehethän olemme jo tasa-arvoisia?

19.03.2026

Syväväärennökset suututtavat: ”Verkko täyttyy jo tekijänoikeuksia ja jopa ihmisarvoa loukkaavista sisällöistä”

19.03.2026

Britannian vihreille yllätysvoitto täytevaalissa – Tältä näyttää kaksipuoluejärjestelmän luhistuminen

19.03.2026

Oppositio ampuu kovilla työperäisestä hyväksikäytöstä: ”Tilanne on häpeällinen”

18.03.2026

Raportti: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen mahdollista ilman kriittisten mineraalien holtitonta käyttöä

18.03.2026

Vääristeleekö työministeri? Todellisuudessa pätkätöiden ketjuttaminen helpottuu

18.03.2026

Vasemmistolla tasainen vauhti ennen ponnistusta – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin HS:n gallupia

18.03.2026

Hallituksen liikennepolitiikka saa kritiikkiä: Kasvavat kaupungit unohtuivat

18.03.2026

Vieraskynä: Euroopan kohtuuhintaiset asunnot ovat pian vapaata riistaa sijoittajille

17.03.2026

Aloitti sodan ja kiristää muita siivomaan sotkunsa – ”Suomen hallituksen on aika lopettaa Trumpin mielistely”

17.03.2026

Pääekonomisti: Ostovoimakuoppa on kurottu keväällä umpeen

16.03.2026

Veroasiantuntija tyrmää kokoomuksen ehdotuksen perintöveron poistosta: ”Hyötyjiä olisivat harvat varakkaat suvut”

16.03.2026

Vasemmistoliiton Yrttiaho arvioi että ydinasepäätöksellä ajetaan Yhdysvaltain etuja: ”Silkkaa hämäystä”

16.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset