Ex-Cheekiltä eli Jare Tiihoselta ilmestyi hiljattain yhdessä Oskari Saaren kanssa kirjoitettu JHT – Missio vai mielenrauha (WSOY). HS:n arviossa (3.9.) kirjaa kuvailtiin suorapuheiseksi.
Puuduttavan hyvinvointitauhkan – josta sinänsä tuskin on mitään haittaa kenellekään – ja yksityiselämän paljastusten lisäksi siinä nimittäin kerrotaan myös Tiihosen poliittisista näkemyksistä.
Ne olivat toisenlaisia kuin kukaan oletti, paitsi tietenkin ne, jotka eivät nähneet ulostulossa mitään yllättävää, jälkikäteen.
Minusta oli yllättävää lukea Tiihosen roimivan Suomen valtiojohtoa siitä, ettei se puutu Israelin suorittamaan palestiinalaisten kansanmurhaan – sen verran hiljaista on ollut kautta linjan, mutta erityisesti oikealla.
Suomen ainoa sivistysporvari on Cheek.
Jo pelkästään puhumalla kansanmurhasta kansanmurhana Tiihonen tuli sanoneeksi enemmän kuin yksikään hallituspuolue, ministeri tai edes presidentti Alexander Stubb, joka on periaatteessa myötämielinen Palestiinan valtion tunnustamiselle (käytäntö vain antaa odottaa itseään).
Toive kansanmurhan estämisestä on tietysti moraalinen minimi, mutta se tuntuu merkittävältä aikana, jona moni vallanpitäjä limboaa ali senkin riman.
Tällaisen kannanoton pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta se ei ole, ja itsestäänselvyydet ovat itsestäänselvyyksiä vasta, kun ne ovat.
Toki lukuisat ihmiset olivat sanoneet saman asian lukemattomia kertoja jo ennen Tiihosta, mutta viestihän on usein vaikuttavin, kun se tulee odottamattomalta suunnalta.
Kansanmurhan vastustaminen ei sitä paitsi ole mikään vasemmiston yksinoikeus. Luulisi sen sopivan jokaisen hiukankin humaanin ihmisen agendalle.
Sivistystä ei mitata pelkästään kirjaviisaudessa.
Elämme todella erikoisia aikoja, kun kokoomusräppärin moraalinen kompassi vaikuttaa olevan paremmin viritetty kuin maan koko valtiojohdon. Ja siihenkin riittää se, että sanoo vastustavansa etnistä puhdistusta.
Kertooko se sitten Tiihosen moraalisuudesta, valtiojohdon moraalikadosta vai molemmista, jääköön lukijan päätettäväksi. Arvopohjainen realismi yhtä kaikki tarkoittaa kutakuinkin pohjatonta opportunismia.
Olen viime aikoina kysellyt sivistysporvareiden perään, mutta en totta vie osannut arvata, että sellainen sukeutuisi juuri Cheekistä.
Cheek on Suomen ainoa sivistysporvari. Prove me wrong!
Sivistystä ei nimittäin mitata pelkästään kirjaviisaudessa tai koulutusasteessa.
Tehkää perässä, tämä moraalinen minimi.
Kannanotto on arvokas, vaikka kyseessä olisi julkisuustemppu. Itse asian kannalta on aivan se ja sama, ovatko motiivit jalot vai vähemmän jalot.
Niin ikään on suloisen yhdentekevää, mitä muuta Tiihonen edustaa tai millainen hän on, jos hän kuitenkin valitsee käyttää ääntään ja asemaansa tuodakseen julkisuutta aikamme hirveimmälle humanitaariselle katastrofille.
Siitä on pakko antaa tunnustusta, vailla sarvia ja hampaita.
Tehkää perässä, tämä moraalinen minimi.
Ja sitten vielä tehkää jotain. Assosiaatiosopimuksen jäädyttämisestä ja asekaupan lopettamisesta Israelin kanssa sekä kauppasaarrosta siirtokuntatuotteille on hyvä aloittaa. Ja siitä, että tukee palestiinalaisia tässä ja nyt – muutenkin kuin symbolisella tasolla.