Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 15.5.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen vaatii, että Suomen talvella saama moite sosiaaliturvan tasosta otetaan huomioon vakavasti, jos ja kun komissiolta keskiviikkona tullut varoitus taloussääntöjen rikkomisesta ohjaa hallitusohjelman tekemistä.
Suomi joutui jo helmikuussa Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan rikkomisesta järjestön tarkkailulistalle. Silloin moitteita tuli sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason riittämättömyydestä.
Pekonen toteaa sosiaaliturvan tasoa koskeneen nootin jääneen vähälle huomiolle.
– Toivon, että hallitusneuvottelijat huomioivat myös tämän, Pekonen sanoo.
Maailmanpolitiikan tutkija Teivo Teivainen pohtii Kansan Uutisten Viikkolehdessä 2000-luvun yhteiskunnallisten liikkeiden valtavaa innostusta. Syntyi globaaleja vaihtoehtoja ajavaa toimintaa, vasemmistoon kallellaan olevia hallituksia Etelä-Amerikassa sekä Maailman sosiaalifoorumi.
Edellisen kerran Kansan Uutisten Viikkolehdessä 10 vuotta sitten haastateltu Teivainen sanoo, että paljon on muuttunut tänä aikana. Euroopan valuuttarahasto IMF operoi Euroopassa. Kymmenen vuotta sitten ei olisi tullut kuuloonkaan, että Vasemmistoliiton puheenjohtaja olisi vedonnut IMF:n kantoihin, kuten puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
Toimittaja Pontus Purokurun jutussa tutkijat kertovat, miten nykykoulu kasvattaa itsensä alistajia, jotka tarkkailevat itseään kustannuslaskelmien näkökulmasta. Oppiminen ei ole enää seikkailua, vaan ennakoitua suorittamista. Todellinen oppiminen tapahtuu yhä useammin koulun seinien ulkopuolella.
Kodittomalle Jörn Donnerille tärkeintä on kirjoittaminen. Hän ruotii Viikkolehden haastattelussa kovin sanoin puolueita ja politiikkaa.
Eduskunnan jättänyt oululainen pitkän linjan poliitikko Martti Korhonen valittiin Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi. Hän astui suuriin saappaisiin ministeri Kalevi Kivistön jälkeen. Eläkeläisten ykköshuoli on vanhusten palvelujen saatavuus. Sote-uudistuksessa on muistettava myös eläkeläisten näkökulma.
EU taivuttelee YK:n turvallisuusneuvostoa, jotta se hyväksyisi sotilasoperaation Libyan ihmissalakuljettajia vastaan. Tällainen operaatio ei kuitenkaan olisi yksinkertainen, sillä salakuljettajat eivät ole mikään yksi kiinteä järjestö, kerrotaan viikon Guardian-jutussa.
Salakuljetukseen käytetyt veneet hankitaan yleensä kalastajilta vain yhtä matkaa varten. Toiminnan varsinaiset pomomiehet ovat kaukana taustalla. Lisäksi Libyan kaoottinen tilanne vaikeuttaa salakuljetuksen estämistä.
Espanjassa puolestaan astuu kesäkuussa voimaan laki, joka mahdollistaa paperittomien siirtolaisten pikakarkotuksen, kirjoittaa Maija Salmi Málagasta.