Tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puhui keskiviikkona strategista hallitusohjelmaa koskeneessa tiedotustilaisuudessa Helsingissä paljon toimintatapojen muutoksesta, normien purkamisesta, digitalisoimista ja sähköisten palvelujen kehittämisestä kertoessaan hallituksen 1,6 miljardin euron elvytyspaketista.
Hän sanoi kuitenkin oppimisen olevan suurin panostuksen kohde.
– Uudistetaan oppimisympäristöjä ja koulutusta. Lisätään korkeakouluihin kolmas lukukausi, hän antoi esimerkkejä.
Hallitus panostaa kärkihankkeisiinsa ja korjausvelan vähentämiseen kertaluonteisesti 1,6 miljardia euroa vuoden 2018 loppuun mennessä.
Kärkihankkeita ovat esimerkiksi peruskoulutuksen uudistaminen digitaalisten oppimisympäristöjen avulla, lapsi- ja perhepalveluiden asiakaslähtöinen muutosohjelma ja ikäihmisten kotihoidon kehittäminen. Lisäksi niitä ovat biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edistäminen, työvoimahallinnon uudistaminen, pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen helpottaminen sekä kotimaisten ja ulkomaisten investointien edistäminen. Hankkeiden toteuttamiseen arvioidaan menevän noin miljardi euroa.
Lisäksi hallitus käynnistää 600 miljoonan euron ohjelman liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi neljässä vuodessa. Korjausvelkaa arvioidaan olevan 2,4 miljardia euroa.
Miinusta liikennesektorille
Entinen liikenneministeri, vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen pohtii, että tänään perjantaina nimitettävä hallitus ratsastaa liikenneverkon korjausvelan vähentämisellä. Siihen menee iso osa investointipaketista, jonka hallitusneuvottelijat saivat kasaan keskiviikkona julkistettuun strategiseen hallitusohjelmaan.
– Kuinka voisi olla mahdollista, että korjausvelka tällä taittuisi, kun kokoomuksen johdolla viimeisin Stubbin hallitus leikkasi 100 miljoonaa perusväylänpidosta? Kyllönen kysyy.
– Itse asiassa lopullinen summa on miinusmerkkinen liikennesektorille, koska raha otetaan liikennehankkeista. Sinällään on positiivista, että leikkausta korjataan, mutta todellista ongelmaa tällä rahalla ei vielä pureta.
Hallitus ilmoitti, että panostukset rahoitetaan pääosin omaisuustuloilla. Kyllönen pitää tätä huomionarvoisena asiana.
– Panostukset rahoitetaan omaisuustuloilla ja nimenomaan omaisuutta myymällä. Myydäänkö valtion viimeisetkin lypsävät lehmät?
Tienpidon kohdalla hän kuitenkin pitää myönteisenä sitä, että julkisia investointeja suunnataan perustienpitoon, rataverkkoon ja terminaaleihin.
– Mutta mistä rahat? hän kysyy.
lehti 