Suomi elää puusta, mutta se, joka aikoo rakennuttaa kerrostalon puusta, voi jäädä aikeineen pykäläviidakossa puun ja kuoren väliin. Tämän ovat saaneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana kokea saarijärveläiset ikäihmiset Omatoimitalo -hankkeessaan Reijo Pesosen, 76, johdolla.
Pesonen oli jyväskyläläisen Rakennuttaja -yhtiöiden toimitusjohtajana lähes 20 vuotta, kunnes hän 50-vuotiaana ryhtyi tekemään tutkimus- ja kehitystyötä sosiaalisesta rakentamisesta ja siirtyi kolmannen sektorin Keski-Suomen tuki- ja kehittämisorganisaation palvelukseen. Hän on vetänyt useita EU-rahoitteisia asumiseen ja asuntoaluepalveluihin liittyviä hankkeita.
Toukokuussa 2007 Saarijärven vanhusneuvosto kutsui Pesosen kertomaan, mitä yhteisöllinen asumismuoto käytännössä tarkoittaa. Pesosen viesti sai innostuneen vastaanoton.
Ihmiset ovat tottuneet asumaan maalla puutaloissa.
Heti tilaisuuden jälkeen Pesosta pyydettiin selvittämään, olisiko Saarijärvelle mahdollista rakentaa kerrostalo ikäihmisille yhteisöllisen asumismuodon periaatteiden mukaisesti. Kun hankkeeseen ilmoittautui mukaan 20 ikääntyvää ihmistä, Pesonen otti haasteen vastaan.
– Aluksi perustettiin asukashallintainen Asumisoikeusyhdistys, jossa asukkaat ovat olleet alusta saakka mukana talon suunnittelussa ja yhdistyksen päätöksenteossa.
Pesosen mukaan ikääntyvien yhteisötalo ei tarkoita samaa kuin rakennuttamisyhtiöiden asumisoikeustalot. Asumisoikeusyhdistyksen hallitus valitsee asukkaat. Kunnan byrokraateilla ei ole asiaan mitään sanomista, eikä taloon muuttaminen vaadi, että olisi kirjoilla Saarijärvellä.
Suurin asumisoikeusmaksu Omatoimi-taloon on 34 000 euroa ja pienin 24 000 euroa. Asumisoikeusmaksu oli 16 prosenttia talon kokonaishinnasta, loput lainarahoitusta.
– Vuokratalo olisi ollut yksi vaihtoehto, mutta ongelmaksi muodostui, mikä taho sen omistaisi. Asunto-osakeyhtiönä tämä olisi tullut kalliimmaksi, koska emme olisi saaneet siihen RAY:n investointiavustusta, jonka yhteisötaloon saimme. Yhteisötalossa asuminen on vuokra- ja omistusasumisen välimuoto ja tähän voi saada Kelan asumistukea. Tämä on Suomessa ensimmäinen ikääntyvien yhteisötalo, jonka rahoitukseen RAY on osallistunut. Saarijärven Eläkeläiset ry on Asumisoikeusyhdistyksen osakkaana. Talon suunnitteli seinäjokelainen arkkitehti Anssi Lassila, Pesonen kertoo.
Vakuuskysymys kangerteli
Kun Pesonen ehdotti, että jospa Omatoimi-kerrostalo tehtäisiinkin puusta, niin kaikki innostuivat.
Ja siitä alkoivat myös vaikeudet. Puukerrostalon paloturvallisuus- ja muut rakennusvaatimukset ovat Suomessa tiukkoja. Puukerrostaloja on rakennettu USA:ssa ja Kanadassa yli sata vuotta, Norjassa ja Keski-Euroopassa 1980-luvulta lähtien, mutta Suomessa on saanut rakentaa vasta vuodesta 1998 lähtien yli kaksikerroksisia puutaloja. Jyväskylän Kuokkalassa on peräti kahdeksankerroksinen puukerrostalo.
– Kaksi vuotta sitten heinäkuussa ehdotin byrokratiaviidakkoon työlääntyneenä, että luovutaan puutalohankkeesta ja rakennetaan talo betonista kaikkien normaalisäännösten mukaisesti. Silloin asumisoikeusyhdistyksen jäsenet sanoivat, etteivät jatka hankkeessa lainkaan, jos taloa ei rakenneta puusta. Ei auttanut kuin keksiä uusia konsteja byrokratiaviidakon läpäisemiseksi.
– Ihmiset ovat tottuneet asumaan maalla puutaloissa ja puutalossahan on erilainen tunnelma kuin betonitalossa. Viime syyskuussa pääsimme viimein aloittamaan rakennustyöt ja ensimmäiset asukkaat muuttivat kolmikerroksiseen puukerrostaloon toukokuun puolivälissä.
Toimiessaan Rakennuttaja-yhtiöiden toimitusjohtajana Pesonen vastasi yli 6 000 asunnon rakennuttamisesta.
– Yksikään niistä ei ole vastannut värikkyydessään tämän Omatoimi-talon suunnittelua ja rakennuttamista. Esimerkiksi rakennusfirmoilta oli hyvin vaikea saada tarjouksia, koska suomalaisilla rakentajilla on puukerrostalon rakentamisesta hyvin vähän kokemusta.
Vakuuskysymys oli myös vaikea. Pesonen kävi ARAssa monta kertaa neuvottelemassa aravalainasta sekä asunto- ja ympäristöministerien luona.
– ARA olisi hyväksynyt aravalainan, mutta asunto- ja ympäristöministeriössä katsottiin, että ikääntyvien yhteisötaloasumista tuetaan vain suurimmissa kaupungeissa. Keski-Suomessa meidän lisäksi vain Jyväskylässä on rakennettu kaksi ikääntyvien yhteisökerrostaloa RAY:n investointiavustuksen turvin.
– Myös betonirakennusteollisuus nousi varpailleen pelätessään, että onnistuessaan puukerrostalojen rakentaminen saattaisi uhata betonikerrostalojen menekkiä. Asumisoikeusosakeyhtiön rakennuttaja teki valituksen, että tämän tyyppinen rakennuttaminen vääristää kilpailua eikä ole yleishyödyllistä rakentamista. Tästä syystä RAY lopetti investointiavustusten myöntämisen. Mallin ottajia alkoi olla eri puolilla Suomea, ja kateus iski rakennuttajiin.
Kohtuulliset asumiskustannukset
Saarijärven kaupungin omistukseensa hankkimasta keskustassa sijaitsevasta viiden hehtaarin peltoalueesta kaavoitettiin viisi asuinrakennustonttia, joista yhdelle Omatoimi-talo sitten nousi. Loppuhinnaksi tuli 4,2 miljoonaa euroa. Alkuperäissuunnitelman yli 30 asunnon määrä jouduttiin tiputtamaan 24 asuntoon, ettei alkuperäistä budjettia olisi ylitetty.
– Talon kustannusarvio täsmäsi niin, että loppusumma alitti 3 700 eurolla alkuperäisen arvion. Tosin jouduimme karsimaan suunnitelmista pois muutamia yhteistilojen yksityiskohtia. Tällä hetkellä asukkaista naisia on 20 ja 12 miestä. Huoneistoista pienin on 42 neliötä, suurin 65 neliötä ja keskikokoinen 53 neliötä.
– Vastike on kahdeksan euroa neliöltä, eli 65 neliön asunnon asumiskustannukset ovat 512 euroa kuukaudessa. Minusta tämä on kustannusten suhteen varallisuudesta riippumatta kohtuullisen tasapuolinen ratkaisu.
Pesosen mukaan yhteisöllinen asuminen ja omatoimisuus tarkoittavat Omatoimi-talossa sitä, että isännöinti- ja huoltopalvelut ostetaan, mutta ei siivousta. Yhteisten tilojen ja käytävien siivouksesta kukin huolehtii vuorollaan.
– Hankkeen alullepanijoista on valitettavasti viisi kuollut. Asuntovarauksia on edelleen paljon. Yli kymmenentuhannen asukkaan Saarijärvellä taloon tulijoita riittää. Tämä on myös yhteiskunnan kannalta halpa ratkaisu, kun asukkaat auttavat toinen toistaan. Nuorin asukas on 58-vuotias ja vanhin 91-vuotias, asukkaiden keski-ikä on 77 vuotta. Talossa asuu myös kaksi ulkomailta paluumuuttanutta entistä saarijärveläistä, Pesonen kertoo.