KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Onko mustalla väliä?

Ihmiset osallistuivat Black Lives Matter -mielenosoitukseen viime joulukuussa New Yorkissa.

Ihmiset osallistuivat Black Lives Matter -mielenosoitukseen viime joulukuussa New Yorkissa. Kuva: The All-Nite Images

Otso Kantokorpi
5.9.2015 12.20
Fediverse-instanssi:

Taide on vasara!

Heinäkuussa 2014 newyorkilainen poliisi Daniel Pantaleo otti kuristusotteen mustaihoisesta Eric Garnerista (1970–2014), joka sittemmin kuoli sairaalassa. Garnerin viimeiset sanansa olivat: ”En saa henkeä.” Tätä hän toisti useaan kertaan, kuten käy ilmi YouTubesta löytyvästä katukuvaajan videosta.

Poliisi epäili Garneria laittomien savukkeiden myynnistä. Garner sanoi, että hän oli kyllästynyt poliisien suorittamaan vainoamiseen, nosti kätensä pystyyn ja pyysi poliiseja olemaan koskematta häneen, minkä jälkeen poliisit kävivät kimppuun ja painoivat Garnerin katuun.

Garnerin mentyä tajuttomaksi poliisit eivät yrittäneet elvyttää häntä. Ambulanssin tulo kesti seitsemän minuuttia, ja tunnin kuluttua sairaalassa Garner julistettiin kuoliaaksi. Oma osuutensa kuolemaan oli ilmeisesti sillä, että Garner kärsi astmasta, sydänviasta ja ylipainosta.

Taiteen emotionaalinen voima avaa silkkojen faktojen kertaamisen sijaan hyviä reittejä syvempään ymmärrykseen.

Tutkinta ei johtanut oikeustoimiin poliisia vastaan.

Garnerin kuolema aiheutti lukuisia mielenosoituksia, joissa hänen viimeisiä sanojaan käytettiin iskulauseena. Hänen kohtalostaan tuli näin osa rasistista brutaliteettia – erityisesti poliisien harjoittamaa – vastustavan Black Lives Matter -kansalaisliikkeen toimintaa. Mustien elämilläkin tulee olla väliä.

Liike käynnistyi vuonna 2013, kun 17-vuotiaan aseettoman lukiolaispojan Trayvon Martinin (1995–2012) ampunut naapurivahti Georg Zimmerman sai vapauttavan tuomion. Garnerin lisäksi toinen vuoden 2014 tapaus herätti suuren kohun: Fergusonin poliisi Darren Wilson ampui elokuussa kuoliaaksi aseettoman 18-vuotiaan Michael Brownin.

Black Lives Matteria on jo nimitetty ”uudeksi kansalaisoikeusliikkeeksi”, ja sen rivit ovat vahvistuneet koko ajan. Kolmen aktivistin perustama liike on hajautettu, selkeää hierarkiaa tai rakennetta ole. Mielenosoituksia on muutamassa vuodessa ollut toista tuhatta, myös kansainvälisesti. Liikkeen toiminta on laajentunut kohti aitoa kansalaisoikeusliikettä, ja esimerkiksi tämän vuoden huhtikuussa liike oli mukana pikaruokalakoissa, joilla kiinnitettiin huomiota pikaruokaketjujen mustien työtekijöiden heikkoon asemaan.

Suomessa Black Lives Matter ei ole herättänyt erityistä huomiota muuten kuin muutaman uutiskynnyksen ylittäneiden ampumistapausten aiheuttamien mielenosoituksien kautta. Maailmalla tapahtuu tietysti niin paljon kauheita asioita, joiden mediaseksikkyys on suurempi.

Vaikka kaikilla ammutuilla mustilla yhdysvaltalaisilla on nimi ja henkilöhistoria, on kaukana asuvan sivustaseuraajan helppo olla kyyninen – poimin ihan vain näytteeksi erään lukijan kommentin, kun Garnerin ampuminen uutisoitiin Suomessa: ”Videolla Garneria kosketaan hetki kaulaan, joten voimankäyttöä tuntemattomat tavikset alkavat vouhottaa kuristamisesta lehdissä, televisiossa ja kirkkokokouksissa.”

Näiden asenteiden kanssa joudumme elämään näköjään lisääntyvässä määrin.

Yksi tapa tehdä elämää ymmärrettävämmäksi on taide. Taiteen emotionaalinen voima avaa silkkojen faktojen kertaamisen sijaan hyviä reittejä syvempään ymmärrykseen.

Helsinkiläinen liikkuvan kuvan tekijä, kirjoittaja ja tutkija Kari-Yliannala vietti joulukuun 2014 taiteilijaresidenssissä Harlemissa. Tuloksena on hänen uusin 20-minuuttinen videoteoksensa Lexeokàn (2015). Materiaali on kuvattu yhdestä Garnerin ampumisen herättämästä mielenosoituksesta, joka järjestettiin New Yorkissa 13.12.2014.

Teoksen nimi tulee lenapen eli delawaren kielen hengittämistä tarkoittavasta sanasta. Lenapen kieltä puhuttiin Manhattanilla eli alun perin Mannahattanilla (monien kukkuloiden saari) tuhansia vuosia ennen valkoisia uudisasukkaita. Näin nykyään niin akuutti maahanmuuttotematiikkakin on ovelasti upotettu teokseen.

Mielenosoitus on kaikessa yksinkertaisuudessaan ja selkeärajaisuudessaan itse asiassa aika haastava aihe. Olin jo etukäteen kuvitellut teoksen rakenteen: se lähtisi sordiinolla liikkeelle ja kasvaisi hiljalleen joukkovoiman kuvaukseksi – vähän samaan tapaan kuin säveltäjä Maurice Ravelin ikiklassinen orkesteriteos Boléro (1928), jonka emotionaalinen voima ei kliseisyydestään huolimatta tunnu kuluvan lainkaan. Näin toimisikin varmaan vanha sosialistinen realismi, joka näyttäisi sen ihanteellisen maailman, missä pienistä puroista kasvaa kansan valtava ja vastustamaton voima.

Juuri tällaista ratkaisua ei Yli-Annala ole tehnyt. Hänen teoksensa asettuu osittain cinéma vérité -perinteeseen: se on raakaa dokumentaarista kuvaa, jossa kuitenkin improvisaatiolla on oma osuutensa. Taiteeksi se muuntuu Yli-Annalan tarkan ja sensitiivisen editoinnin myötä. Hän ei ole huippuvälineillä hifistelijä vaan pikemminkin käsivaralla operoiva low tech -toimija, jolle kuvanlaatua tärkeämpi asia on olla sisällä tapahtumissa ja havainnoida tarkasti, löytää ja huomata ne pienet nyanssit, joiden kautta tarinaa voi kuljettaa ja myös kokonaisuutta rytmittää.

Koska on kyse hengityksestä, on Yli-Annalan yksi tehokeinoista juuri se ilma, jota hengitämme. Ilmatilassa on sekä lintuja – siis tietenkin vapautta, vaikkakin kaupunkitilaan suljettuna – ja poliisihelikoptereita: alituisen kontrollin tuottamaa valvonnan vankilaa ja väkivallan uhkaa.

Kokonaisuus on vähäeleinen, todentuntuinen ja jopa kaunis, mutta sellaisenakin kaunis nimenomaan arkisessa mielessä – ei täynnä juhlapuheiden nostattavaa herooisuutta.

Osallistuin Joukkovoima-mielenosoitukseen 22.8. Huomasin Yli-Annalan häärivän siellä kameransa kanssa. Ehkä jäämme toiveikkaana odottamaan uuttaa mielenosoitusteemaista teosta?

Kari Yli-Annala: Lexeokàn, Forum Box, Helsinki, 13.9. saakka.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset