KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Hetki lyö, viime hetki lyö

Pirjo Hämäläinen
20.9.2015 15.11

Aika on rahaa, joten hallitus aikoo nyt tarttua kalenteriin ja kelloon, sanalla sanoen ajankulkuun, jonka epäluotettavuuden ja suhteellisuuden ovat tajunneet sekä Albert Einstein että kaikki viinaksien ystävät. Rattoisa baari-ilta humahtaa huomaamatta, mutta paha kohmelopäivä ei tunnu ikinä loppuvan.

Morsiuspuvussa on uutta ja vanhaa, lainattua ja varastettua, ja sama koskee arkipyhien arkistamista, sillä varttunut väki muistaa, kuinka loppiainen ja helatorstai olivat vuosina 1973–1991 aina lauantaina. ”Pyhän torstain” sijasta puhuttiin tosin Kristuksen taivaaseenastumisen päivästä, mikä auttoikin ihmisiä ymmärtämään juhlan perimmäistä tarkoitusta.

Helatorstaihin kajoaminen oli sikäli erikoista, että entisinä aikoina se oli niin tärkeä kevään ja kesän saumakohta, etteivät linnut kortta liikuttaneet eivätkä kuninkaan myllyt pyörineet. Komeimpiin koskiin rakennetut myllyt jauhoivat kruunulle pyhät arjet vero- ja tullituloja, mutta helatorstaina myllärit saivat vuoden ainoan vapaapäivän.

ILMOITUS
ILMOITUS
Mäyräkoiran tavoin arkipyhä on käsitteellinen mahdottomuus, sillä mäyrä ja metsästyskoira, arki ja pyhäpäivä ovat toistensa vastakohtia.

Uskaliasta oli niin ikään sotkea 300-luvulla luotu yleiseurooppalainen järjestys, jossa pääsiäisestä on helatorstaihin tasan 40 päivää. Luku ei ollut suinkaan sattumaa, sillä kansanuskomusten mukaan kuolleen sydän turmeltuu 40. päivänä, mihin saakka hän vaeltaa hämärässä välitilassa osaamatta sopeutua uuteen rooliinsa. Vainaja etsii 40 päivää entisiä jälkiään ja vilahtaa joskus valkeana haamuna omaistensakin ohitse.

Jeesus Nasaretilaisen tarina ei näistä uskomuksista poikkea. Emmauksen tiellä Jeesus liikkui puolittain elävänä, puolittain henkenä, mutta kun pääsiäisestä oli kulunut 40 päivää, hän kohosi Öljymäen laelta pilviin ja poistui ihmisten keskuudesta.

Mäyräkoiran tavoin arkipyhä on käsitteellinen mahdottomuus, sillä mäyrä ja metsästyskoira, arki ja pyhäpäivä ovat toistensa vastakohtia. Eipä silti, vastakohtia ovat myös maaseutu ja kaupunki, vaikka suomalaiset puhuvat vakavalla naamalla maaseutukaupungeista.

Tuntia voidaan luulla eksaktiksi mitaksi, mutta käytännössä se on tarkoittanut milloin mitäkin. Ruokatunti, kahvitunti, aamiaistunti, lounastunti ja päivällistunti kestivät entisessä työelämässä 30 minuuttia, 60 minuuttia tai herkuttelevien herrojen tapauksessa jopa 120 minuuttia.

”Liian ahne töiden järjestely ei ole hyväksi, vaan rehellinen tupakkatunti on myös paikallaan”, Sakari Pälsi viisaana miehenä neuvoi, mutta vähitellen tupakkatunnit kutistuivat tupakkatauoiksi. Nykyisin tupakointi on kokonaan kielletty tai sitten työn- ja tupakanorjat käryttävät puolisalaa ruostuneen kurkkupurkin ympärillä.

Oppitunti ei normaalia tuntia kestä ja välitunti on vieläkin lyhyempi. Muinaisina kouluvuosinani pidin eniten hyppytunneista, 45 minuutin pausseista, joiden aikana ei hypätty pituutta, korkeutta eikä kolmiloikkaa, vaan lorvittiin kikatellen ympäri kaupunkia.

Hyppäämisessä ei ole sinällään mitään huvittavaa, mutta tyttökoululaisten mieleen hyppytunti toi aina hypyllään olevat ja toisiaan likistelevät lehmät.

Pohjalainen kasku kuvaa asiaa näin: ”Kun soran aikana tuli siirtolaasia niin sattuu kerran, jotta Ilimajoen naiset innostuuvat kertomahan, jotta kun molimma nuoria niin melekeen joka ehtoo oltihin hypys. Karjalaisemäntä mietti kauhistuneena, miten hyö silleen haastavat. Kunnes selvisi, jotta tarkootettihin tansseja. Karjalas lehmä oli hypys eli kiimas.”

Läntisessä Suomessa ja myös pohjoisessa Savossa tuntia sanottiin tiimaksi ja hiekkakelloa tiimalasiksi.

Kun Seitsemän veljeksen Simeoni saarnaa Hiiden-
kivellä lihan kuolettamisesta, isoveli Juhani näkee Viertolan härät jo vartaassa ja kiljahtaa kieltään lipoen: ”Juuri tänäpänä, tällä tiimalla ja minuutilla!”

Tiima tarkoittaa Juhanin repliikissä tuntia, mutta kirjan alkupäässä tiima onkin hetki. ”Parastahan siis tehdä tuossa tiimassa se merkillinen temppu”, Juhani hätäilee puolainmetsään aikovan Venlan kosintaa.

Aivan tuore ilmaisu ei ole tuntikaan, sillä jo vuonna 1637 Uppsalan maisteri Ericus Schoderus mainitsi tulkkisanakirjassaan ”tundilasin”. Schroderus tutki Oulussa Johannes Messeniuksen tekstejä, perehtyi paikallisoloihin ja teki historiaa nostamalla suomen latinalaisten hakusanojen rinnalle.

Vanhoissa kielikuvissa tuntia on hetkestä vaikea erottaa, kuten käy ilmi sanonnasta ”yhdennellätoista hetkellä”. Myös hetkirukoukset eli hetket ajoittuivat alkuaan tiettyihin tunteihin, mutta luterilainen kirkko on joustavampi eikä vesperiä tai kompletoriumia enää kellonaikoihin sidota.

Mutta yön pimeydessä, kello kolmelta, jolloin nukkuvien uni on syvintä ja valvojien ahdistus raskainta, koittaa suden hetki. Tukevaa historiallista pohjaa suden hetkellä ei kuitenkaan ole, vaan se on paljolti uusperinnettä, jota levitti vuodesta 1968 lähtien Ingmar Bergmanin demoninen elokuva.

Ikivanha tiima sinnittelee kielessä edelleen, kuten osoittaa lause: ”Matti Putkonen laittoi juristin setvimään median kirjoittelua Immos-jupakan tiimoilta.” ”Oot ihan tiimalleen samoissa mitoissa kun mä”, Vauva-lehden lukija puolestaan kehuu ja ihailee hellin katsein omaa tiimalasivartaloaan.

Vuorokausi on sen sijaan väistymässä. ”Tällä hetkellä odotusaika on Espoossa keskimäärin 19 päivää. Helsingissä tuorein keskiarvo on 20 ja Vantaalla 18 vuorokautta”, ison sanomalehden toimittaja kirjoittaa terveys-keskusten jonoista ja samastaa epäröimättä päivän ja vuorokauden.

Asiantuntijat otaksuvat, että vuorokausi juontuu työvuoroista, mutta olisivatko ne koskaan yötä päivää kestäneet? Kymenlaakson paperitehtailla ei vuoroista edes puhuttu, vaan siellä painuttiin aamulöysiin, päivälöysiin ja iltalöysiin.

Monista kielistä vuorokausi puuttuu kokonaan, ja englannissakin käytetään kiertoilmaisua ”day and night” (päivä ja yö) tai ”24 hours” (24 tuntia).

Aina niin veikeässä venäjän kielessä vuorokausi, ”sutki”, on monikollinen sana, ja yhtä monikollinen on kello, ”tšasy”, kirjaimellisesti käännettynä ”tunnit”.

Mitähän kello on, suomalainen aprikoi ja ajattelee digikauden keskelläkin kellotaulua ja sen verkkaan pyöriviä viisareita. Sielukkaamman venäläisen mielessä päilyvät kuitenkin näkymätön Neiti Aika ja tuntien aineeton vaellus.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään